Akatemiatutkija Marjo Saastamoinen, evoluutiobiologia, Helsingin yliopisto:

Seepran raidoille on haettu tieteellistä selitystä vuosisatoja. Raidoituksesta onkin esitetty lukuisia hypoteeseja (väitteitä, joiden todenperäisyyttä on testattu eri tavoin), mutta ihan varmaa tietoa ei vieläkään ole.

On epäilty, että kyseessä olisi suojaväritys petoja vastaan. Mustavalkoinen väri suojaisi seeproja varsinkin aamu- ja iltahämärässä, koska mustavalkoinen sulautuu silloin hyvin maisemaan.

Toisen hypoteesin mukaan valkoiset raidat auttavat seeproja kehon lämmönsäätelyssä. Seeprojen elinympäristössä savanneilla on erittäin kuuma, ja valkoinen väri toimisi viilentävänä efektinä.

Selitystä on etsitty myös seeprojen parinvalinnasta. Jokaisen seepran raidoitus on yksilöllinen. Se ehkä viestii vastakkaiselle sukupuolelle yksilön kelpoisuudesta parittelukumppaniksi ja suvunjatkajaksi. Halutuimpia kumppaneita olisivat seeprat, joiden raidoituksessa on kirkkaita väriyhdistelmiä.

Päteviä todisteita näiden teorioiden paikkansapitävyydestä on vaikea hankkia. Isoja villieläimiä ei voida sulkea koelaboratorioon kuin hyönteisiä, joten tietoa on hankala kerätä tarpeeksi monesta yksilöstä ja tarpeeksi kattavalta alueelta.

Eniten kannatusta sai joka tapauksessa pitkään oletus, että raidallisuus todellakin auttaisi seeproja välttämään petoeläimiä. Kyse olisi kuitenkin siitä, että suuressa laumassa nopeasti liikkuva raidallinen eläin hämää silmää, eikä katsetta pysty kohdistamaan niihin tarkasti. Siksi petojen olisi vaikea erottaa yksilöitä laumasta ja valita saalista.

Tätä teoriaa puoltavat tutkimukset, joita on tehty ihmisillä. Koehenkilöiden oli haastavampaa kohdentaa katseensa tietokoneen ruudulla raidallisiin kohteisiin kuin yksivärisiin.

Uusimman hypoteesin mukaan raidallinen väritys suojaisi seeproja parasiiteilta, kuten purevilta tai vertaimeviltä kärpäsiltä, ja tästä on eniten tieteellistä näyttöä. Parasiitit ovat seeproille kiusallisia, mutta lisäksi ne levittävät tauteja. Jos seeprat, joilla on selkeä raitakuvio, välttävät parhaiten tauteja, ne menestyvät ja lisääntyvät muita paremmin.

On pitkään tiedetty, että parasiitit eivät tykkää laskeutua kirjaville pinnoille, vaan ne suosivat valkoisia tai tummia pintoja. Tutkimuksissa on lisäksi huomattu, että jos alueella on runsaasti parasiitteja, siellä on poikkeuksellisen paljon eläinlajeja, joilla on raitoja – muutkin kuin seeprat näyttävät käyttävän raitoja niiltä suojautumiseen.

Seeprojen osalta suojautumishypoteesia on Afrikassa ryhdytty tutkimaan kokeellisesti. Tutkijat kävelevät savanneilla eri lajien turkkia tai nahkaa matkivat loimet yllään ja laskevat paljonko niille laskeutuu kärpäsiä. Näin nähdään, kaihtavatko ne tosiaan raidallista väritystä.

Paras selitys saattaa lopulta olla, että raitojen syntyyn on vaikuttanut useampi tekijä yhtä aikaa.