Milloin jäätikkö sulaa ja merenpinta nousee niin, ettei Helsingissä voi enää asua?
Nimi: Sara
Tutkija Hilkka Pellikka Ilmatieteen laitokselta vastaa:
Merenpinnan nousun vuoksi ei kannata menettää Suomessa yöuniaan. Helsinki ei tule jäämään veden alle seuraavan sadan tai kahdensadan vuoden aikana. Tulvaongelmat todennäköisesti kuitenkin lisääntyvät nykyisestä.
Viimeisimmän ennusteen mukaan merenpinta nousee Helsingin seudulla parhaan arvion mukaan 30 senttiä ja pahimmillaan noin metrin vuoteen 2100 mennessä. Sen kauemmaksi luotettavia ennusteita ei kyetä vielä tekemään.
Meriveden nousun ennakoiminen on vaikeaa, koska muuttuvia tekijöitä ja epävarmuuksia on niin monia.
Noin puolet valtamerten pinnan noususta johtuu tällä hetkellä jäätiköiden sulamisvesistä, ja loput on meriveden lämpölaajenemisen vaikutusta.
Lämpölaajeneminen johtuu ilmaston lämpenemisestä, sillä valtaosa ylimääräisestä lämmöstä sitoutuu meriin. Mutta mitä enemmän aikaa kuluu, sitä suuremmaksi Grönlannin ja Antarktiksen valtavien mannerjäätiköiden vaikutus kasvaa.
Paikallisesti eniten vaikutusta on kauempana sijaitsevilla jäätiköillä. Siksi Suomen kannalta merkityksellisintä on Antarktiksen sulaminen.
Viime aikoina on havaittu, että Antarktiksen jäätikkövirtojen liikkeessä tapahtuu suhteellisen nopeitakin muutoksia. Yhtenä mahdollisuutena pidetään jopa sitä, että kiihtynyt jäävirtaus aiheuttaa tulevaisuudessa Länsi-Antarktiksen jäätikön romahtamisen. Vaikka prosessi toteutuessaan olisi luonnontieteen näkökulmasta raju, siihenkin kuluisi silti satoja vuosia. Yhtä kaikki, tietoa Antarktiksen sulamisvauhdista ei ole vielä tarpeeksi. Onneksi jäätikkötutkimus tarkentuu koko ajan.
Suomessa merkittävä merivedenkorkeuteen vaikuttava tekijä on maan kohoaminen. Se suojaa meitä pitkällä aikavälillä. Maa kohoaa Helsingin alueella noin 40 senttiä sadassa vuodessa. Tämä on huomioitu alussa mainitussa ennusteessa. Ilman maankohoamisen vaikutusta paras arvio meriveden noususta olisi 30 sentin sijaan 70 senttiä vuoteen 2100 mennessä.
Merenpinnan nousuvauhtiin vaikuttaa myös ilmastoa lämmittävien kasvihuonepäästöjen kehitys. Jos jatkamme kuten ennenkin, pahin skenaario eli metrin nousu voi toteutua. Se olisi merkittävä muutos. Helsingissä jouduttaisiin todennäköisesti turvautumaan monin paikoin tulvasuojauksiin: Myrskyt ja muut meriveden korkeuteen vaikuttavat ilmiöt voivat yhdessä nostaa meren pintaa hetkellisesti jopa 1,5 metriä keskimääräisen vedenkorkeuden yläpuolelle. Kun vuonna 2005 kävi näin, meri tulvi Helsingin Kauppatorille. Se on siten yksi niistä alueista Helsingissä, missä tulvat ovat vaarassa yleistyä.
