Ovatko lähteet ja pohjavedet iso osa jokien virtaamasta?

Tutkijatohtori Eliisa Lotsari, historia- ja maantieteenlaitos, Itä-Suomen yliopisto:

Suomessa on riittoisat pohjavesivarannot, ja vettä kertyy paljon myös väliaikaisiin varastoihin järviin ja soihin. Talvisin jokien virtaama on peräisin sadannan lisäksi lähteistä ja pohjavesistä sekä järvistä. Lisäksi maaperään on aina sitoutunut jonkin verran vettä, jota valuu talvellakin maan uumenista jokiin.

Kuinka suuri osa kaikesta jokien virtaamasta on nimenomaan pohjavettä tai lähdevettä, on mahdoton tarkasti sanoa, koska jokainen joki on oma tapauksensa. Muun muassa alueen pohjavesivarannot, sademäärät, valuma-alueen koko ja topografia sekä järvisyys vaikuttavat asiaan niin kesällä kuin talvellakin. Joka tapauksessa talvella jääkannen alla joen virtaama vähenee, koska sadeveden määrä jää alhaisemmaksi. Joen pinta ei tosin välttämättä laske lainkaan, koska jääkansi ja sen päälle pakkautuva lumi nostavat sen takaisin talvea edeltäviin korkeuksiin. Näin on esimerkiksi Pulmankijoella Utsjoen kunnassa.

Jos taas jääkansi on irti jokirannoista, joen pinta voi talvellakin nousta ja laskea virtaaman mukaan. Yleensä talveen osuu useita lämpöjaksoja, jolloin sulamisvedet nostavat virtaamaa ja veden/jään pinnan korkeutta.  Näin tapahtuu varsinkin Etelä-Suomen joissa, esimerkiksi Kokemäenjoella. Suurimmillaan virtaamat ovat yleensä keväällä sulamisaikaan, jolloin voi esiintyä tulvia. Nykyään kuitenkin myös syys- ja talvisateet voivat olla runsaita, ja ne vaikuttavat entistä enemmän Etelä-Suomen jokien virtaamaan, vedenpinnan korkeuteen ja tulviin.

Todettakoon vielä, että jokityyppejä löytyy maailmasta lukuisia. Kaikissa joissa ei esiinny lähde- ja pohjavettä lainkaan. Esimerkiksi Espanjan kuivien seutujen joet alkavat virrata sadekausien aikana. Koska virtaama on pelkkää sadevettä, ne kuivuvat kokonaan pois kuivina kausina.