Kannattaako vanhuksen laulaa ja kuunnella musiikkia voidakseen paremmin? Onko laulamisesta apua muistisairauden tai afasian kuntoutuksessa? Miten laulaminen vaikuttaa aivoihin? 

Teppo Särkämö, apulaisprofessori, Helsingin yliopisto:

Laulaminen vaikuttaa aivoihin monella tasolla ja aktivoi laajalti auditiivisiin, vokaalis-motorisiin, kielellisiin, kognitiivisiin – kuten tarkkaavuuteen tai muistiin – ja emotionaalisiin toimintoihin liittyviä aivoverkostoja ohimo-, otsa- ja päälakilohkoilla, limbisillä alueilla ja pikkuaivoissa. Puheeseen verrattuna laulamisen käsittely painottuu aivoissa vahvemmin sekä vasemmalle että oikealle aivopuoliskolle, mistä on erityistä hyötyä muun muassa afasian kuntoutuksessa.

Laulamisesta on monenlaista tutkittua hyötyä ikääntyneiden hyvinvoinnille: se voi kohentaa mielialaa, kognitiivista toimintakykyä, fyysistä terveyttä ja elämänlaatua. Säännöllinen laulaminen voi myös tukea puheen havaitsemista varsinkin haastavissa tilanteissa kuten melussa. Se voi tukea puheäänen laatua ja puheen motorista tuottamista sekä voimistaa näistä toiminnoista vastaavien aivoalueiden välisiä yhteyksiä. Yhdessä laulamiseen kuten esimerkiksi kuorolauluun liittyy vahvasti myös vuorovaikutus muiden kanssa ja se voi ikääntyneillä parantaa sosiaalista hyvinvointia muun muassa vähentämällä yksinäisyyttä, tukemalla itsetuntoa ja lisäämällä osallistumista.

Afaattisilla henkilöillä kyky tuottaa sanoja laulamalla voi usein säilyä, vaikka puheen tuotossa olisi suuriakin vaikeuksia. Laulupohjaista harjoittelua voidaan käyttää afasiassa parantamaan kommunikaatiokykyä ja puheen tuottamista ja yhdessä laulamisella on myös myönteisiä vaikutuksia psykososiaaliseen hyvinvointiin. Yhdessä laulaminen tarjoaa afaattiselle henkilölle paitsi väylän tuottaa sanoja myös ilmaista omia tunteita ja kokea yhteenkuuluvuutta, mikä on ensiarvoisen tärkeää.

Myös musiikin kuuntelusta on hyötyä ikääntyneiden hyvinvoinnille. Musiikin kuuntelu on helppo ja tehokas tapa säädellä omaa mielialaa ja vireystilaa, kokea mielihyvää ja esteettistä nautintoa sekä myös palauttaa mieleen kappaleisiin liittyviä autobiografisia muistoja. Musiikin vahva yhteys tunteisiin ja muistoihin säilyy usein pitkällekin edenneessä Alzheimerin taudissa. Kuuntelemalla musiikkia tai laulamalla säännöllisesti voidaan parantaa muistisairaiden emotionaalista hyvinvointia ja elämänlaatua sekä tukea muistin toimintaa ja kommunikaatiota omaisten kanssa. 

Teppo Särkämö toimii neuropsykologian apulaisprofessorina Psykologian ja logopedian osastolla Helsingin yliopiston Lääketieteellisessä tiedekunnassa sekä varajohtajana Musiikin, mielen, kehon ja aivojen tutkimuksen huippuyksikössä. Tällä hetkellä hän tutkii Suomen Akatemian rahoituksella musiikin neuraalista käsittelyä sekä digipohjaisen musiikkikuntoutuksen vaikuttavuutta aivoverenkiertohäiriöissä ja muistisairauksissa. Hänen tutkimuksensa laajentaa ymmärrystä musiikin kuntouttavista vaikutuksista ja sen taustalla olevista aivomekanismeista. Särkämö on työskennellyt myös akatemiatutkijana.

Kuvat: Teppo Särkämö ja Mostphotos