Tutkija Ella Peltonen, Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitos:

Termi tulee englannin käsitteestä ubiquitous computing.  Parempi suomennos on ”kaikkialla läsnä oleva tietojenkäsittely” tai ”kaikkialla läsnä oleva laskenta”.  Siitä on käytännössä kysymys. Perinteinen tietojenkäsittely tapahtuu erillisellä tietokoneella, joka ottaa yhteyden internetiin kiinteällä serverillä. Ubiikissa tietojenkäsittelyssä äly hajautuu arjen laitteisiin. Niihin istutetaan pieni, laskentaan kykenevä tietokone, sensoreita, jotka havainnoivat laitteen ympäristöä sekä serverikapasiteettia, jolla laite on yhteydessä nettiin ja entistä useammin myös toisiin laitteisiin vaikkapa omassa kodissa.  

Älyä eli laskentakapasiteettia on jo mobiililaitteissa, kuten älypuhelimissa, tableteissa, älylaseissa ja älykelloissa tai kodinkoneista älytelevisioissa ja älyjääkaapeissa. Tällä hetkellä tutkitaan, miten tästä älystä saadaan kaikki irti, miten kapasiteettia voidaan lisätä ja mihin muihin laitteisiin sitä kannattaa viedä. Samalla älylaitteille kehitetään uusia sovelluksia, ominaisuuksia ja palveluja.

Tulevaisuudessa meillä voi olla älykäs valaisin, joka oppii tuntemaan asukkaan ja valaisee tarpeen mukaan. Älyherätyskello herättää, mutta osaa myös kertoa kahvikeittimelle, että 10 minuutin kuluttua tarvitaan valmista kahvia.

Sensorit pystyvät jo keräämään valtavia datamassoja, mutta laitteiden laskentateho ei vielä riitä käsittelemään sitä reaaliaikaisesti. Ongelmaa yritetään ratkaista kehittämällä oppimisalgoritmeja, jotka osaavat itse kehittää itseään tarpeen mukaan  – ne ja koneoppiminen kaiken kaikkiaan ovat ubiikin tietojenkäsittelyn nopeimmin kehittyvä tutkimusalue.

Yksi keino lisätä laskentatehoa on jakaa laskentakuormaa eri laitteiden kesken. Kotitalouskoneiden osalta laskentaa voidaan länsimaissa myös ulkoistaa pilvipalveluihin, koska verkkoyhteydet ovat hyvät. Mobiilien älylaitteiden kohdalla iso kysymys ovat akut. Akkuteknologian on vielä kehityttävä ennen kuin mobiililaitteiden laskentatehoa voidaan olennaisesti kasvattaa. Tärkeä tutkimusalue on myös tietoturva, haluamme hyödyt, mutta emme haittoja.