Lukijamme kysyy, miten allergiset reaktiot ilmenevät ja miksi esimerkiksi osa allergisista reaktioista tulee näkyviin vasta yön aikana altistusajankohdasta riippumatta? Yliopistotutkija Piia Karisola ja professori Mika Mäkelä vastaavat:

Allergiassa elimistö tuottaa immunologisen vasteen, jolla tarkoitetaan yleensä vasta-aineita tai herkistyneitä valkosoluja, allergiaa aiheuttavaa ainetta eli allergeenia kohtaan. Allergiset reaktiot aiheuttavat yleisimmin oireita iholla, silmissä, nenässä, hengitysteissä sekä vatsassa ja suolistossa.

Reaktiot voivat vaihdella lievästä kutinasta ja punoituksesta allergiseen tulehdukseen, ruoansulatusoireisiin tai anafylaktiseen reaktioon, joka on hengenvaarallinen tila. Sen oireita ovat äkillinen hengenahdistus, kasvojen ja kaulan turvotus, verenpaineen lasku ja tajunnan menetys. [1]

Allergioita kehittyy erilaisilla immuunijärjestelmän mekanismeilla, joista tavallisin on välitön IgE-välitteinen eli atooppinen allergia. Nimensä mukaisesti nämä oireet ilmenevät useimmiten välittömästi allergeenialtistuksen jälkeen.

Toiseksi tavallisin allergiamekanismi on viivästynyt soluvälitteinen allergia, kun taas muut allergiamekanismit ovat harvinaisia. Erilaisten allergiamekanismien vuoksi myös oireiden alku altisteen jälkeen vaihtelee. [1-2]

Parhaiten osaamme mitata ja arvioida nopeita allergioita, jotka yleensä ovat löydettävissä tavallisesti käytettävillä allergiatesteillä, kuten seerumista mitattavilla IgE-luokan vasta-aineilla [3]. Jos ihminen on kehittänyt vasta-aineita vaikkapa cashewpähkinää kohtaan, saa hän todennäköisesti oireita hyvin nopeasti, minuuttien tai korkeintaan puolen tunnin kuluessa pähkinän nauttimisesta [4].

Ainut tuntemamme poikkeus tästä on niin kutsuttu alfa-gal-allergia, jossa punkinpureman seurauksena syntyneet vasta-aineet voivat tunnistaa punaisessa lihassa olevan allergeenin, ja reaktio syntyy esimerkiksi vasta yöllä tunteja liharuoan nauttimisen jälkeen [4].

Hitaammin kehittyvien oireiden taustaa tunnetaan huonommin, mutta tiedämme imusolujen olevan näissä tärkeitä. Atooppinen ihottuma ei yleensä ole merkki allergiasta, mutta toisinaan ihottuma voi pahentua esimerkiksi ruoka-allergian vuoksi 1–2 päivän kuluessa juuri näiden soluvälitteisten mekanismien pohjalta.

Allergiaoireiden esiintymisaika voi siis vaihdella yksilöllisesti riippuen allergian aiheuttajasta ja henkilön herkkyydestä sille. Allergiaoireista esimerkiksi kutina voi pahentua yöaikaan. Silloin kehon lämpötila nousee, se altistuu hankaamiselle, jota voi tulla kääntyilystä, tai esimerkiksi siitepölyä voi olla ilmassa enemmän esimerkiksi heikomman ilmastoinnin takia. Nämä voivat lisätä kutinaa ja ärsytystä.

Levossa immuunijärjestelmämme ei myöskään ole yhtä tehokas kuin hereillä ollessamme. Myös stressi ja unen puute saattavat heikentää puolustustamme, lisätä kehon tulehdusreaktiota ja siten pahentaa allergiaoireita.

Dosentti, yliopistotutkija Piia Karisola toimii yliopistotutkijana Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa. Hän tutkii Suomen Akatemian rahoituksella ruoka-allergioiden hoitoa.

Professori Mika Mäkelä työskentelee vastaavana ylilääkärinä HUSin iho- ja allergiasairaalassa ja on mukana Karisolan hankkeessa.

Kirjallisuutta:

[1] Haahtela T, Hannuksela M, Mäkelä M, Terho EO (toim.). Allergia. Kustannus Oy Duodecim 2009.

[2] Lönnrot M, Duodecim, Allergiat. Lääkärikirja Duodecim 2021. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00561

[3] Mäkelä M, Kivistö J, Kukkonen AK. Laukaisevat allergeenit ja anafylaksia. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2021;137(11):1137–44

Kuva: Mostphotos