Onko tiettyjen, yhteismitallisten kriteerien täytyttävä, jotta kuntaa voidaan pitää itsenäisenä? Esimerkkitapauksena on Pihlajavesi Keski-Suomessa, joka oli itsenäinen kunta ennen vuonna 1969 tapahtunutta liittymistä Keuruuseen. Kunnallisasetuksen (1865) mukainen ensimmäinen kunnallishallitus nimettiin Pihlajavedelle vuonna 1868, mutta seurakunnan ja kunnan toiminnot solmiutuivat yhteen pitkään. Keuruun seurakunnasta Pihlajavesi erosi kirkkoherrakunnaksi 1895, jolloin itsenäisyys tosiasiallisesti vahvistui. Onko siis virhe pitää vuotta 1868 Pihlajaveden perustamisvuotena?

Oikeustieteen professori Asko Uoti, Itä-Suomen yliopisto:

Yhteismitallista tapaa määrittää suomalaisen kunnan perustamisvuosi ei tarkkaan ottaen ole, sillä kuntien ja kaupunkien hallinto on Suomessa kehittynyt asteittain ja osin eri polkuja.

Maalaiskunnat muodostettiin Suomessa seurakuntajaon pohjalta. Asetus kunnallishallinnosta maalla (kunnallisasetus) on annettu vuonna 1865.  Sen mukaan maalaiskunnat oli muodostettava 10 vuoden siirtymäajan sisällä vuoteen 1875 mennessä. Seurakunnasta ei tarvinnut tehdä yhtä maalaiskuntaa, vaan suuri seurakunta oli mahdollista jakaa useampiin itsenäisiin maalaiskuntiin, mitä tapahtuikin.

Suomessa tuolloisten kaupunkien niin sanottu maallinen itsehallinto oli ollut jo pitkään olemassa. Ensimmäinen viittaus kaupungin raatiin on maininta Turun pormestarista vuodelta 1324. Viimeistään 700-luvulta lähtien raadit jakautuivat kaupungin hallintoa hoitavaan maistraattiin ja oikeutta jakavaan raastuvanoikeuteen.

Kuitenkin vasta vuonna 1873 annettiin virallinen asetus, joka määritteli kaupunkikunnat itsehallinnollisiksi yksiköiksi maalaiskuntien tapaan. Tätä ei ole silti tapana käyttää maamme vanhimpien kaupunkien perustamisvuotena.

Sen sijaan yleensä kunnan perustamisvuodeksi ilmoitetaan vuosi, jolloin maalaiskunta eriytyi seurakunnasta 1865–1875 välisenä aikana ja alkoi käyttää virallisesti sille kuuluvaa valtaa. Pihlajavedestäkin voi näin hyvin sanoa, että se on perustettu vuonna 1868.

Kannattaa huomata, että eivät maalaiskunnatkaan tyhjästä ilmestyneet. Ne pohjautuvat seurakuntiin, joissa oli käsitelty kirkollisten asioiden lisäksi paikallisia maallisia kysymyksiä köyhäinhoidosta lukutaidon vahvistamiseen jo pitkään ennen maallisen itsehallinnon virallistamista. Jos siis on tiedossa sen seurakunnan syntyvuosi, jonka pohjalta maalaiskunta on perustettu, tässä tapauksessa Pihlajavesi, se kannattaa kunnan perustamisesta kerrottaessa myös mainita.

Kuvat: Satu Kajosmäki, Visit Keuruun kuva-arkisto.