Sopivasti suolaa?

Ritukka on kysynyt mikä suola olisi parasta ruoanlaitossa? Jos juo pelkästään laktoositonta maitojuomaa, saako siitä jodia?

Tietysti.fi on julkaissut kaksi suolaan ja jodiin liittyvää kysymystä aiemmin:

Voiko suolan haittavaikutuksia ehkäistä?

07.07.2010

Kysymys: Voiko suolan haittavaikutuksia elimistössä jotenkin ehkäistä vielä sen jälkeen, kun on syönyt suolaista ruokaa? Eli auttaako haittavaikutuksiin esimerkiksi veden juominen suolaisen ruoan jälkeen vai onko natriumin absoluuttinen määrä suurin ongelma? Nimimerkki: Pakkosuolan uhri.

Vastaaja ylilääkäri Antti Jula Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta: Elimistö erittää natriumia virtsaan ja poistaa sen tällä tavoin 95-96 prosenttisesti muutamassa päivässä. Järjestelmä toimii, kun ihminen juo normaalisti. Ylimääräinen nestetankkaus ei enää lisää natriumin erittymistä merkittävästi. Siksi vesitankkauksesta ei ole juuri mitään hyötyä.

Kalium ja magnesium voivat lisätä jonkin verran natriumin erittymistä. Näitä aineita saadaan Suomessa ravinnosta keskimäärin riittävästi. Kaliumia on kaikessa ruoassa lihasta ja kalasta kasviksiin. Suomalaiset saavat kaliumia erityisesti kahvista ja maidosta, koska niitä nautitaan paljon. Magnesiumia on runsaasti muun muassa viljan kuorikerroksessa. Ylimääräinen kalium- tai mangesiumlisä ei yleensä tuo enää olennaista hyötyä, minkä vuoksi niitäkään ei voi tässä suositella.

Ihmelääkettä suolan haittavaikutuksiin ei siis ole. Yksi tärkeä keino ennaltaehkäistä haittoja on pitää oma paino kurissa, sillä suolan saanti on normaalipainoisilla vähäisempää kuin ylipainoisilla. Lisäksi ylipainoiset ovat herkempiä suolalle. Tämä johtuu siitä, että ylipaino, varsinkin keskivartalolihavuus, alentaa insuliiniherkkyyttä, jolloin elimistö joutuu erittämään insuliinia normaalia enemmän. Insuliini kerää kohtalaisen tehokkaasti jo kertaalleen virtsaan erittynyttä natriumia takaisin elimistöön. Näin suolan saanti ylipainoisilla lisääntyy.

Viime kädessä elimistö nostaa systeemipainetta suodattaakseen ylimääräisen natriumin takaisin virtsaan. Kohonneen verenpaineen hoidossa käytetään diureetteja, jotka alentavat painetta edistämällä natriumin erittymistä. Ne ovat reseptilääkkeitä, jotka soveltuvat kohonneen verenpaineen hoitoon, mutta eivät sen ennaltaehkäisyyn.

Sepelvaltimotaudin ja aivoverenkierron sairauksien ehkäisyn kannalta ihanteellinen verenpainetaso on alle 120/80 mmHG (millimetriä elohopeaa). Olennaisinta ennaltaehkäisyssä on vähentää natriumin saantia jo lapsuudesta alkaen, sillä valtaosalla verenpaine nousee iän myötä nykyisellä suolansaantitasolla. Suolaa vähän käyttävissä yhteisöissä, joita on yhä jonkin verran, yläpaine on noin 90-100 mmHG ja alapaine noin 60-70 mmHG. Suomalaisten lasten verenpaine on jo 8-vuotiaana korkeammalla kuin aikuisilla näissä kulttuureissa. Yli 30-vuotiaista suomalaisista 30-80 prosenttia käyttää verenpainelääkkeitä tai heidän verenpaineensa ylittää painetason 140/90 mmHG.

Suolan saannin optimitaso verenpaineen näkökulmasta on alle 3 grammaa päivässä, kun tällä hetkellä suolaa saadaan 8-10 grammaa. Jos optimitasoon päästäisiin, suomalaisten elinikä pitenisi 8-10 vuotta.

Keskeistä vähäsuolaisemman ruokavalion toteutumisessa on keksiä uusia keinoja vaikuttaa elintarviketeollisuuden ja joukkoruokailun suolan käyttöön ja ruoan valmistusmenetelmiin. Kotona suolan voi yrittää jättää kokonaan pois. Makuaisti tottuu suolattomuuteen viimeistään muutamassa kuukaudessa.

Voiko minulle tulla jodin puutos, jos en lisää mihinkään ruokasuolaa ja vältän kaikkea suolaista?

16.8.2013

Dosentti Georg Alfthan Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta vastaa:

Jodin puutosta ei välttämättä tule, jos käyttää riittävästi maitotuotteita. Maitotuotteet ovat hyvä jodin lähde, koska jodia lisätään nautojen rehuun. Suolassa on jodia vain, jos suola on jodioitua ruokasuolaa. Merisuolaan jodia ei yleensä lisätä, eikä sitä ole muissakaan suosiotaan nostaneissa suolatuotteissa, kuten sormisuolassa tai kristallisuolassa. Koska teollisuus ei käytä jodioitua suolaa, suolaisissa makkaroissa ja eineksissä tai esimerkiksi leipomoiden leivissä ei myöskään ole lisättyä jodia.

Jodin saannin pitää olla säännöllistä, koska sitä erittyy virtsaan eikä se varastoidu elimistöön. Alle 70 mikrogramman päivittäistä saantia pidetään jodin puutoksena, mikä voi johtaa kilpirauhasen ongelmiin, struumaan. Turvallinen yläraja on 600 mikrogrammaa. Saantisuositus on 150 mikrogrammaa päivässä. Suomalaiset eivät keskimäärin enää saa tätä määrää jodia ravinnostaan. Taustalla on muun muassa suolan saannin lasku 2000-luvulla. Nykyään valtaosa, noin 40 prosenttia jodista, saadaan maitotuotteista. Jodioidun ruokasuolan osuus on laskenut 10-20 prosenttiin.

Suomalaisten keskimääräinen maidonkulutus aikuisilla on 3-4 desilitraa maitoa tai piimää päivässä sekä lisäksi juustoja ja jogurttia. Maitotuotteita tulisi käyttää vähintään tämän verran, jotta jodin saanti olisi turvattu.

Muiden elintarvikkeiden jodimäärät ovat melko vähäisiä. Jodia on pieniä määriä esimerkiksi merikaloissa, äyriäisissä ja muissa merituotteissa. Merilevä voi sisältää runsaastikin jodia, sillä sen jodipitoisuuksissa voi olla jopa tuhatkertaisia eroja. Merilevän jodimäärä voi tämän vuoksi ylittää helposti saantisuositukset ja johtaa myrkytykseen, minkä vuoksi merilevää ei suositella käytettäväksi päivittäin tai edes viikoittain.