Vaikuttavatko silmälasit liikuntakykyyn huonontavasti?
Vaikuttavatko silmälasit liikuntakykyyn huonontavasti? Ainakin koordinaatioon pitäisi vaikuttaa, mutta entäpä liikunnan oppimisen kykyyn? Pitäisikö lasit ottaa pois kun opettelee liikettä niin että näkee vain suttua? Jääkö liikehtiminen robottimaisen kömpelöksi jos pitää korkea-miinus-diopterisia laseja samalla kun opettelee vaikka joogaa.
Erikoistutkija Marjo Rinne, UKK-instituutti:
Liikuntakyky riippuu monista fyysisistä ominaisuuksistamme. Keskushermosto (aivot) säätelee liikkeitämme ja liikkumistamme aisteilla saadun informaation perusteella. Yksi tärkeimmistä on asentoaisti (proprioriseptiikka), joka ilmoittaa aivoille, missä asennossa keho ja eri jäsenet ovat. Tasapainoaistikin on tärkeä. Siihen vaikuttaa edellä mainittu asentoaisti, varsinkin jalkapohjien ihotunto, nivelten asentotunto, sisäkorvan tasapainoelin, mutta myös näköaisti.
Näköaistia tarvitaan myös liikkumaan oppimisessa. Opimme liikkeet tehokkaimmin katsomalla, miten ohjaaja ne tekee ja jäljittelemällä niitä. Tämä perustuu aivojen peilisolujärjestelmään, joka opittiin tuntemaan kymmenkunta vuotta sitten. Esimerkiksi jos lapsi ei näe kunnolla, hänen liikkumisestaan voi tulla kömpelömpää ja varovaisempaa. Silmälaseja ei siis kannata ottaa pois liikkuessa, päinvastoin, kannattaa hankkia hyvät silmälasit - mitä paremmin ihminen näkee, sen paremmin ja varmemmin hän liikkuu. Moniteholinssit eivät sovi parhaiten liikkumiseen, koska niiden rajapinnoilla näkeminen vääristyy. Jos taas perinteiset silmälasit tuntuvat päässä hankalilta, kannattaa käyttää piilolinssejä. Myös huippu-urheilijoiden joukossa on paljon silmälasien käyttäjiä, jotka pärjäävät hyvin piilolinssien avulla. Jos likinäköisyys on vaikea, silmälasit eivät ehkä kokonaan korjaa näkökenttää. Silloin liikkumiseen voi jäädä kömpelyyttä, mutta se ei johdu silmälaseista vaan huonosta näöstä. Toisaalta, asioissa on aina monta näkökulmaa. Jos näköaisti on aina ollut huono, henkilö on ehkä tottunut kompensoimaan sitä muilla aisteilla. Silläkin on siis merkitystä, miten on tottunut käyttämään näköaistiaan. On näköaistinsa täysin menettäneitä, jotka ovat oppineet siitä huolimatta esimerkiksi pelaamaan taitavasti pallo- ja mailapelejä.