Evoluutiolla tarkoitan lajin muuttumista toiseksi. Tieteellisellä menetelmällä tarkoitan toistettavaa koetta, niin sanottua luonnontieteellistä näkemystä tieteellisestä kokeesta.

Professori Juha Merilä, Organismi- ja evoluutiobiologian tutkimusohjelma, Helsingin yliopisto: 

Evoluutio voidaan määritellä populaatiossa tapahtuvaksi fenotyyppiseksi eli ilmiasulliseksi muutokseksi – olioiden havaittavat ominaisuudet muuttuvat sukupolvien yli. Jotta kyse olisi evoluutiosta, tapahtuneiden muutosten on nimenomaan oltava jälkeläisille periytyviä eli geneettisesti koodattuja. 

Evoluutiota voi tapahtua luonnonvalinnan kautta. 

Luonnonvalinta selittää eliöiden sopeutumat, ja myös uusien lajien synnyn tämän sopeutumisen seurauksena. Esimerkiksi Itämeren kampelan erkautuminen omaksi lajikseen kampelasta on luonnonvalinnan kautta tapahtunutta evoluutiota: hitaasti tapahtunutta sopeutumista Itämeren olosuhteisiin. 

Evoluutio voidaan laajassa mielessä todistaa tieteellisin menetelmin, ja se onkin todistettu useissa, hyvin toistetuissa, luonnontieteellisissä kokeissa niin laboratoriossa kuin luonnossakin. Yksi hyvä esimerkki on peurahiirujen (Peromyscus maniculatus) turkin värin evoluutio reaktiona saalistuksesta aiheutuvaan luonnonvalintaan. Täysin ympäristöönsä maastoutuvat hiirut jäävät kaikkein epätodennäköisimmin saaliiksi, mikä johtaa niiden värityksen muutokseen hyvin tarkasti maaston mukaiseksi. Lue lisää. 

Uusien lajien synty on yksi osa evoluutiota. Uuden lajin katsotaan syntyneen, kun kahden toisistaan eriytyvän sisarpopulaation välille muodostuu lisääntymisisolaatio. Tämä tarkoittaa käytännössä, että ne eivät enää voi saada yhdessä jälkeläisiä. 

Lajien syntyä on vaikeampi tutkia kokeellisesti, koska lisääntymisisolaation muodostuminen vie tyypillisesti tuhansia sukupolvia. Mutta on toki olemassa kokeellisia tuloksia, jotka osoittavat, että ainakin osittainen lisääntymisisolaatio voidaan saavuttaa suhteellisen nopeastikin. 

Eräässä banaanikärpäsillä tehdyssä kokeessa samasta perustajapopulaatiosta peräisin olevat kärpäset saivat sopeutua joko tärkkelys- tai maltoosipohjaiseen kasvatusmediaan (alustaan) useita sukupolvia. Sen jälkeen eri medioille sopeutuneiden yksilöiden annettiin pariutua vapaasti. Tällöin havaittiin, että samalla medialla kasvaneilla yksilöillä oli voimakas mieltymys paritua keskenään. Koe siis osoitti, että populaatioiden välille oli kehittynyt lisääntymisisolaatio. 

Uusien lajien synty evoluution seurauksena on ongelmaton, looginen osa evoluutioteoriaa. Olisi paljon ongelmallisempaa löytää vaihtoehtoisia selityksiä.