Akatemiatutkija Sanna Vuoristo vastaa:

Kloonilla tarkoitetaan perimältään tarkkaa kopiota olemassa olevasta yksilöstä. Identtiset kaksoset, jotka siis ovat peräisin yhdestä hedelmöittyneestä munasolusta, ovat keskenään toistensa klooneja. Identtiset kaksoset syntyvät niin kutsutussa twinning-prosessissa, jossa hedelmöittyneestä munasolusta kehittyvä varhainen alkio jostain syystä puolittuu kahdeksi erilliseksi soluryppääksi ja kummastakin ryppäästä kehittyy raskauden aikana omat yksilöt.

Kloonaaminen voidaan, ainakin teoriassa, toteuttaa keinotekoisesti joko matkimalla tätä varhaisessa alkiossa tapahtuvaa twinning-prosessia tai siirtämällä esimerkiksi ihosta otetun solun perimä saman lajin munasoluun, jonka oma perimä on poistettu. Tätä jälkimmäistä tekniikkaa kutsutaan somaattisen solun tumansiirtotekniikaksi.

Tällä menetelmällä on kloonattu mm. lampaita siirtämällä joko alkion solun perimä, kuten kloonatessa lampaat Megan ja Morag vuonna 1996, tai täysikasvuisen lampaan solun perimä, kuten kloonatessa Dolly-lammas vuonna 1997, toisen lampaan munasoluun.

Sittemmin on kloonattu muun muassa karjaeläimiä, kissoja, kaniineja ja vuonna 2018 myös apinoita. Kädellisten kloonaaminen on kuitenkin osoittautunut yllättävän vaikeaksi. Onkin todennäköistä, että kädellisten perimässä on toistaiseksi tuntemattomia lajityypillisiä ominaisuuksia, jotka vaikuttavat kloonaamisen tehokkuuteen. 

Ihmisen hedelmättömyyshoidoista ylijääneitä alkioita on tutkimusmielessä puolitettu matkimalla twinning-prosessia hyvin varhaisessa kehitysvaiheessa, kun alkioissa on ollut vain 2–10 solua. Tällaiset keinotekoisesti puolitetut alkiot eivät kuitenkaan kehittyneet alkionkehityksen ensivaiheita pidemmälle, ja niissä havaittiin paljon ongelmia, jotka viittaavat siihen, ettei keinotekoisen twinning-prosessin tuloksena voida aikaansaada lisää alkioita edes tutkimuskäyttöön.

Kysymykseen, voiko ihmisen kloonata, vastaus on, että somaattisen solun tumansiirtotekniikkaa käyttäen varmaankin voisi. Tätä puoltaa se, että tumansiirtotekniikkaa käyttämällä on tuotettu lukuisia muita nisäkkäitä sekä myös ihmisen kantasolulinjoja.

Kantasolukokeissa ihmisen somaattisen solun perimäaines vietiin ihmisen munasoluun, jonka perimäaines oli poistettu. Munasolut aktivoitiin ja annettiin kehittyä koemaljoilla sen aikaa, että niistä voitiin eristää pluripotentteja eli monikykyisiä kantasoluja. Kantasolujen perimä vastasi näin tumansiirrossa käytettyjen somaattisten solujen perimää.

Ihmisen kloonaamiseen sisältyy monia vaikeita eettisiä kysymyksiä. Kloonaaminen onkin useissa maissa kielletty. Ihmisen kloonaamisen tarvetta on myös vaikea perustella. Evoluutiomme kannalta kloonaaminen ei missään nimessä ole ihmiskunnalle hyödyksi, sillä se vähentää ihmislajin ylläpitämiseen vaadittavaa perimän heterogeenisyyttä.

Akatemiatutkija Sanna Vuoristo Helsingin yliopistosta käyttää bioinformatiikan ja kokeellisen alkiobiologian tutkimusmenetelmiä sekä ihmisen alkioista peräisin olevia kantasolumalleja ymmärtääkseen paremmin ihmisen varhaisten alkioiden kehittymistä. Jatkossa tämä voisi auttaa kehittämään parempia hedelmättömyyshoitoja ja ymmärtämään kehityshäiriöiden syitä.