Voiko luonnoneläimille kertyä ylipainoa?
Eläinfysiologian professori Matti Vornanen, Itä-Suomen yliopisto:
Ylipainolla tarkoitetaan yleensä rasvan määrää elimistössä. Ihmisillä naisten normaalin rasvaprosentin yläraja kehon painosta on noin 30 prosenttia ja miehillä noin 21 prosenttia.
Eläimillä rasvaa voi olla eläinlajista riippuen paljon enemmän, mutta silti luonnoneläimet eivät ole koskaan ylipainoisia.
Esimerkiksi merieläimistä hylkeillä voi olla ruumiinpainosta jopa 50-60 prosenttia rasvaa. Rasvalla on kuitenkin tarkoituksensa, se on hylkeille välttämättömyys, jonka turvin ne selviävät kylmissä vesissä. Rasva tekee niistä myös virtaviivaisia, että ne pystyvät liikkumaan vedessä sulavasti.
Horrostavilla eläimillä lihominen ja laihtuminen on osa normaalia aineenvaihduntaa. Karhu lihottaa itseään syksyllä syömällä hiilihydraattipitoisia marjoja niin, että paino nousee jopa neljänneksen. Näin se pärjää talven yli, jolloin ei ole ruokaa saatavilla. Paasto kestää karhulla joskus puolikin vuotta. Kevättalvella karhu synnyttää ja jopa imettää pentunsa kehoon kertyneellä vararavinnolla.
Tärkein tekijä, joka pitää kaikilla luonnoneläimillä painon tasapainossa on ravinnon hankinta. Kasvinsyöjät joutuvat keräämään ruokaa joka päivä valtavia määriä, koska kasvisravinto on vähäenergistä. Tähän kuluu paljon energiaa ja lisäksi kasvisravinnon sulattaminen vie runsaasti energiaa, joten ne ovat käytännössä usein nälkärajalla. Petoeläin ei voi olla ylipainoinen, koska se ei saisi saalista kiinni. Leijona tai käärme saattaa syödä kerralla valtavasti, mutta sulattelee ateriaa niin pitkään, että on taas saalistuskunnossa. Voisi ajatella, että roskiksista syövät citykarhut lihovat. Näin ei näyttäisi olevan. Aterian etsiskely ja keräily vievät karhulta yhä paljon energiaa, eikä se onnistu löytämään herkkuapajaa joka päivä.
Vasta, kun eläin ei joudu itse liikkuen hankkimaan ruokaansa vaan ihminen ruokkii sitä säännöllisesti päivittäin, sitä uhkaa lihominen. Ylipainoa voi olla niin lemmikeillä kuin tuotantoeläimilläkin.