Mistä johtuu, että ihmiskunta on koko ajan sairaampi sekä keholta että mieleltään. Eikö evoluution mukaan jokaisen polven tulisi olla terveempi, parempi ja komeampi kuin edellinen? Voiko olla, että evoluutioteoria ei olekaan totta ja todellisuudessa vallalla on kasvava entropia? 

Akatemiatutkija Carita Lindstedt-Kareksela, Helsingin yliopisto: 

Se, että ihmiskunta on koko ajan sairaampi ei oikeastaan pidä paikkaansa. Yleisesti ottaen ihmiset elävät nykyään pidempään ja lapsikuolleisuus on alentunut. Esimerkiksi Suomessa pidentynyt elinikä, alhainen lapsikuolleisuus ja alentunut syntyvyys muovaavat sairaustilastoja. Tämän takia Suomessa kuolinsyissä korostuvat ikääntymiseen liittyvät sairaudet kuten esimerkiksi muistisairauksien osuuden kasvu. 

Sairauksiin vaikuttaa myös hyvin paljon ympäristö. Esimerkiksi Suomessa elintasosairauksien osuus on kasvanut, mikä johtuu epäterveellisestä ruokavaliosta, vähäisestä liikunnasta, tupakoinnista ja alkoholin käytöstä. 

Evoluutio on tieteellinen teoria samaan tapaan kuin vaikkapa suhteellisuusteoria tai teoria painovoimasta. Samalla tavoin kuin painovoimateoria ennustaa luotettavasti, että puusta pudotessaan omena tippuu maahan eikä sinkoa avaruuteen, evoluutioteoria ennustaa luotettavasti esimerkiksi antibioottiresistenssin kehittymisen bakteereille tietyissä olosuhteissa.  

Se, että evoluution myötä syntyisi täydellisiä ratkaisuja tai että luonnonvalinta ohjaisi eliöiden kehityskulkua sukupolvesta toiseen kohti täydellisyyttä on yleinen väärinkäsitys ja tämä virheellinen ajatusmalli tai oletus ei sisälly evoluutioteoriaan. Esimerkiksi tähän väärinkäsitykseen pohjautuvilla ideologioilla on ollut ihmiskunnan historiassa hyvin traagisia seurauksia. 

Evoluutio = periytyvien ominaisuuksien muuttuminen sukupolvien välillä 

Yksinkertaistetusti evoluutiolla tarkoitetaan periytyvien ominaisuuksien muuttumista sukupolvien välillä. Jos jostain ominaisuudesta (joka on ainakin osittain periytyvä) on tietyissä ympäristöolosuhteissa hyötyä (yksilöt selviävät todennäköisemmin lisääntymisikään tai pystyvät tuottamaan hieman enemmän jälkeläisiä), silloin yksilöt, joilla on tämä ominaisuus yleistyvät sukupolvi sukupolvelta. 

Eliöillä on myös paljon ominaisuuksia, joissa ei ole perinnöllistä muuntelua. Tämän vuoksi eliö on aina ympäristön ja perimän yhteistuote. Lisäksi siihen, millaiseksi eliöt ovat muovautuneet kehityshistoriansa aikana, vaikuttaa osittain myös sattuma. Esimerkiksi mutaatiot ja miten ne näkyvät eliön ilmiasussa on satunnainen prosessi, mutta niihin kohdistuva luonnonvalinta tietyssä ympäristössä ei ole satunnainen prosessi. 

Mikä sitten on täydellistä, riippuu tavasta katsoa maailmaa ja elämää. Jos täydellisyydellä tarkoitetaan jonkinlaista joka tilanteessa pärjäävää Superhessua, niin evoluution myötä tällaisia ei kehity. 

Tähän on monia syitä. Eliöillä on esimerkiksi monia rajoitteita, minkä vuoksi ne (ihmiset mukaan lukien) eivät kehity täydellisiksi. Esimerkiksi eri ominaisuuksien välillä on niin kutsuttuja trade-off tilanteita, jotka rajoittavat ominaisuuksien (esimerkiksi juoksunopeus) kehittymistä maksimaaliseksi. Tämä johtuu siitä, että eliöillä on rajattu määrä resursseja ja energiaa. 

Evoluutio ei pysy ilmastonmuutoksen vauhdissa 

Näin ollen panostus yhteen ominaisuuteen on pois toisesta ominaisuudesta. Yksi esimerkki on kasvien puolustautuminen niitä syöviä hyönteisiä vastaan erilaisilla puolustuskemikaaleilla. Jos kasvia syöviä hyönteisiä on paljon paikalla, kasvien kannattaa tuottaa paljon puolustuskemikaaleja, jotka ovat myrkyllisiä tai haitallisia niitä syöville eliöille. Näiden yhdisteiden tuottaminen on kuitenkin kasville hyvin kallista ja siihen käytetyt resurssit ja energia ovat pois niiden kasvusta ja lisääntymisestä (esimerkiksi siementen tuotto). 

Tämän vuoksi ns. täydellistä tai maksimaalista puolustusarsenaalia ei kasveilla ole, vaan niihin liittyvät sopeumat ovat usein jonkinlaisia kompromisseja, joilla pärjää parhaiten juuri sillä hetkellä. Samoin se, millaiseksi jonkun eliöryhmän sukulinja voi kehittyä jatkossa, riippuu aina niiden sen hetkisistä ominaisuuksista ja evolutiivisesta historiasta. Esimerkiksi lehmistä ei voi enää kehittyä lentäviä muutoin kuin mielikuvituksessa. 

Kaiken kaikkiaan evoluutio on usein hyvin hidas ja monimutkainen prosessi ja riippuu mm. kyseisen eliön sukupolven pituudesta. Tämän vuoksi ihmisten aiheuttamat ympäristömuutokset kuten ilmastonmuutos, elinympäristöjen hävittäminen ja ympäristömyrkyt aiheuttavat lajien sukupuuttoa. 

Evoluution hitaus on syynä sille, että monet eliöt eivät yksinkertaisesti ’ehdi’ tai pysty sopeutumaan näihin nopeisiin muutoksiin tai niiden ominaisuuksissa ja tämänhetkisessä ominaisuusvalikoimassa ei ole sopeumiin vaadittavaa perinnöllistä muuntelua. Se, että ihmiset omalla toiminnallaan muokkaavat maapallosta heille elinkelvotonta ympäristöä lienee konkreettinen esimerkki siitä, että ihmiset ovat kaukana täydellisestä eliöstä. 

Carita Lindstedt-Kareksela Helsingin yliopistosta tutkii akatemiatutkijakaudellaan yhteistyön ja huijaamisen evoluutiota vaihtelevissa ympäristöolosuhteissa. Hän tutkii sosiaalisuuden evoluution kannalta kahta tärkeää ominaisuutta: ryhmässä elämistä ja yhteistyötä ryhmän jäsenten välillä ja miten niistä saatavat hyödyt ja kustannukset vaihtelevat erilaisissa ympäristöissä. Kerättyjen aineistojen avulla voidaan ennustaa sosiaalisesti petoja vastaan puolustautuvan tuholaislajin, Lindstedt-Karekselan tutkimuksessa mäntypistiäisten, kannanvaihteluja muuttuvissa ympäristöolosuhteissa ja mikä merkitys luontaisilla viholaisilla on tuholaiskantojen kontrolloinnissa.

Kuva: Mostphotos