Pystyttäisiinkö Suomen eläinkantoja hallitsemaan petoeläinten lisäämisellä tai ruokinnan vähentämisellä, ilman että tarvitsee metsästystä käyttää?

Tutkimusprofessori Ilpo Kojola, Luonnonvarakeskus: 

Luonto on Suomessa perin juurin ihmisen muokkaamaa. Siksi on mahdoton ennakoida, mihin petojen lisääminen ja riistaruokinnasta luopuminen johtaisi nykypäivänä. Teoriassa näin ehkä pystyttäisiin pitämään riista- ja petoeläinkannat luonnollisesti tasapainossa. Käytännössä se olisi erittäin vaikeaa.

Metsästys on tärkeä keino rajoittaa hirvi- ja valkohäntäpeurakantoja. Hirviä on Suomessa nyt noin 80 000 ja valkohäntäpeuroja noin 125 000. Suurpetoja on huomattavasti vähemmän: karhuja noin 2 250–2 400, susia on noin 290, ilveksiä noin 2 150–2 400 sekä ahmoja vain noin 400. Ne pystyvät periaatteessa kaikki pyytämään hirviä, vähintään vasoja, sekä peuroja.

Tällä hetkellä suurpetojen vaikutus kantoihin on pieni. Jotta ne pystyisivät säätelemään koko hirvi- ja peurakantaa, niitä tarvittaisiin lisää moninkertaisesti, esimerkiksi susia useita tuhansia yksilöitä. Alueellisesti niitä tarvittaisiin lisää etenkin etelään, kuten Lounais-Suomeen, sillä peurat viihtyvät kulttuurimaisemassa asutusten liepeillä.

Suteen ja karhuun sopeutuminen on jo nyt ihmisille vaikeaa. Aika selvää on, että sietokyky ylittyisi, jos petovahingot lisääntyivät huomattavasti. Näin varmasti kävisi. Vaikka metsässä on saalista, pedot ottaisivat myös helpompaa riistaa tilaisuuden tullen, kuten lampaita tai muita kotieläimiä ja lemmikkieläimiä.

Metsästyskoiravahingot tietysti jäisivät pois, jos metsästys loppuisi. Ne ovat poronhoitoalueen ulkopuolella yksi yleisimmistä petovahingoista tällä hetkellä.

Myös siirtymävaihe olisi hyvin hankala ennen suurpetojen runsastumista. Liikennevahingot ovat suoraan lineaarisessa yhteydessä hirvikantaan. Heti kun kanta kasvaa, hirvikolarit yleistyvät. Ne ovat valitettavasti usein ihmisille vakavia. Peurakolarit aiheuttavat yleensä vain peltivaurioita, mutta ne ovat hirvikolareitakin yleisempiä. Lisäksi metsä- ja satovahingot lisääntyisivät.

Jos riistaruokinta lopetettaisiin, sillä olisi toki vaikutusta. Suomessa ruokitaan muun muassa valkohäntäpeuroja, metsäkauriita ja jäniksiä. Hirviä ei juurikaan ruokita, mutta valkohäntäpeura hyötyy ruokinnasta epäilemättä aika paljon. Se on vieraslaji, joka ei vahvassa lumessa oikein pärjää. Ruokinnan lopettaminen on kuitenkin myös eettinen kysymys. Ihminen on sen itse aloittanut, joten olisi julmaa lopettaa se yhtäkkiä. Seurauksena olisi valkohäntäpeurojen paha nälkiintyminen. Lumisina talvina tulisi paljon kuolemia.