Ilmastonmuutos vaikuttaa terveyteen eriarvoisesti Suomessa. Tutkijat ovat tehneet tarkkaa alueellista tutkimusta, miten Suomessa valoisuus tai lämpö muuttuvat. Niiden perusteella taas voidaan tehdä ennusteita muutosten vaikutuksista ihmisten terveyteen. Eivätkä ennusteet lupaa hyvää.

Alueellista tutkimusta tehdään Suomen Akatemian Ilmastonmuutos ja terveys -akatemiaohjelmassa kahdessa eri hankkeessa. Maantieteen professori Jukka Käyhkö Turun yliopistosta vetää Hercules-hanketta, jossa selvitetään altistumista sekä haavoittuvuutta ja niihin vaikuttavia kytkentöjä eri alueilla.

Tutkimusprofessori Timo Partonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta taas johtaa Champs-hanketta, jossa selvitetään muun muassa valoisuuden lisääntymisen alueellisia vaikutuksia sekä fyysiseen että psyykkiseen terveyteen. Vaikutukset näkyvät jo nyt.

Miten auringonpaisteen lisääntyminen vaikuttaa?

Molemmat hankkeet käyttävät Ilmatieteen laitoksen sääaineistoihin perustuvaa koko maan kattavaa hilamuotoista ilmastotietokantaa analyysiensä tekemisessä. Tietokannassa kuvataan esimerkiksi lämpötilan kehitystä neliökilometrin kokoisissa ruuduissa koko Suomen alueella. Sen avulla pystytään tutkimaan alueellisesti monia eri asioita. Hercules-hankkeessa ilmastotietokannan alueellisia lämpötrendejä yhdistetään globaalien ilmastomallien antamiin trendeihin tulevaisuusskenaarioita varten.

Kun seurantatutkimuksissa kohortteihin eli kerättyihin laajoihin terveystietoihin yhdistetään asuinpaikan säätietoihin perustuvien tutkimusaineistojen tietoja, saadaan selville hyvin paljon alueellisesta terveydestä.

Helsingin yliopistossa on tehty laskelmia auringonsäteilyn lisääntymisestä. Kyselytutkimuksella taas on selvitetty, miten valo vaikuttaa ihmisten nukkumiseen. Tulos on selvä: lisääntyvä auringonsäteily lyhentää yöunta, lisää unettomuutta ja iltavirkkuutta.

”Suomessa käytössä oleva kesäaika lisää sitä, että valoa tulee enemmän puolen päivän jälkeen kuin ennen sitä. Fysiologisesti tämä aiheuttaa lisäjätätystä ihmisen sisäiseen kelloon. Eli se viivyttää unen tuloa”, kertoo myös unitutkimusta tehnyt Partonen.

Miten valoisuus ja lämpö vaikuttavat terveyteen?

Valoisuus ja lämpö taas kytkeytyvät toisiinsa. Champsin tutkijat ovat selvittäneet lämpötilan vaikutuksen muutoksia vuodesta 1998 seuraamalla erikoissairaanhoidon käyntejä toukokuusta syyskuuhun. Jos vuorokauden ylin lämpötila on ollut jatkuvasti yli 25 astetta, sairaalakäynnit ovat niinä aikoina lisääntyneet 1,1 prosenttia, ennenaikainen kuolleisuus 1,5 prosenttia kuukaudessa.

Näitä sairaalakäyntejä aiheuttavat keuhkosairaudet, diabetes ja munuaissairaudet. Kuolleisuus lisääntyy keuhko- sekä sydän- ja verisuonisairauksissa. Tämä sama on todettu myös Hercules-hankkeessa. Erityisesti nämä lisääntyvät haavoittuvissa ihmisryhmissä, eli esimerkiksi yli 75-vuotiailla ja matalatuloisilla.

”Oletus on, että luvut pahenevat, kun lämpö lisääntyy ja väestö ikääntyy. Jos elintapoja ei muuteta, näitä sairauksia on vaikeaa välttää”, Partonen muistuttaa.

Valo lisää maniajaksoja kaksisuuntaisessa mielialasairaudessa. Itsemurhayritykset lisääntyvät huhtikuusta lähtien ja eniten niitä on touko- ja kesäkuussa. Masennusjaksot puolestaan lisääntyvät valon vähentyessä eli lokakuusta alkaen. Kaamosmasennus lisääntynee, kun lumi ei tuo valoa ja pilvisyys sekä sateet lisääntyvät. Myös ahdistuneisuus lisääntyy lokakuusta joulukuuhun.

Partosen mukaan oletus on, että kaikki nämä pahenevat ilmastonmuutoksen voimistuessa. Hanke jatkaa ennusteiden tekemistä.

Ketkä kärsivät eniten lämpenemisestä?

Hercules-hanke on selvittänyt lämmön vaikutusta terveyteen laajojen kohorttiaineistojen avulla. Erityisesti on tarkasteltu Suomen kuuden suurimman kaupungin lämpösaarekkeiden vaikutuksia terveyteen.

Lämpösaarekkeita syntyy tiiviisti rakennetuissa kaupunkikeskuksissa. Niiden ilmasto on lämpimämpi kuin ympäristön. Lämpötiloja on mitattu tiheällä mittausverkostolla Turussa jo yli kahden vuosikymmenen ajan. Lämpötilahavaintojen ja erilaisten maankäyttötietojen avulla on laadittu matemaattinen malli lämpötilaeroista, ja malli on siirrettävissä myös sellaisiin kaupunkeihin, joissa tarkkaa havaintoverkostoa ei ole.

Alustavat tulokset viittaavat siihen, että sydän- ja verisuonitautien kuolleisuus on suurempaa kaupunkien lämpösaarekkeissa kuin muualla, ja tilanne vain pahenee ilmastonmuutoksen edetessä.

Lämpötilan vaikutusta eri ihmisryhmiin on analysoitu Suomen ympäristökeskuksen yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän avulla. Siihen Syke on Tilastokeskuksen kanssa koonnut yhdyskuntarakenteen eri ominaisuuksia kuvaavan valtakunnallisen paikkatietoaineiston. Se koostuu 250 kertaa 250 metrin kokoisista ruuduista.

Tutkimuksessa on käynyt ilmi, että ikä, sukupuoli, koulutustaso, asumismuoto ja asuinalueen huono-osaisuus lisäävät haavoittuvuutta ilmastonmuutoksen vaikutuksille. 

Hercules-hanke on tehnyt tiivistä yhteistyötä kaupunkien kanssa. Tavoitteena on tuottaa kaupungeille aineistoa käytettäväksi yhdyskuntasuunnittelussa, jotta ne pystyvät paremmin sopeutumaan ilmastonmuutokseen. Kaupunkirakennetta suunniteltaessa pitää huomioida esimerkiksi riittävät viher- ja vesialueet, sade- ja sulamisvesien poistojärjestelmät sekä muuttuviin säihin soveltuvat rakennukset.

”On tärkeintä, että tiedon käyttäjät saavat tästä hyötyä. Se, mitä voimme kaupungeille tarjota, on pääsy tiedon äärelle. Tutkijalla on vastuu olla rajapintana auttamassa tutkimustulosten hyödyntämisessä”, selittää Käyhkö tutkijan roolia.

Teksti: Leena Vähäkylä
Kuvat: Niina Käyhkö, THL/Harriet Järf, Mostphotos