Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa nuorisotyöttömyys on yleisempää kuin muualla maailmassa. Suomen Akatemian ja ulkoministeriön kehitystutkimuksen akatemiaohjelmassa selvitetään Tampereen yliopiston professorin Päivi Honkatukian johtamassa What works -hankkeessa nuoruutta Tunisiassa, Marokossa ja Egyptissä ja miten nuoret siirtyvät koulutuksesta työelämään näillä alueilla.

”Tavoitteemme on tuottaa syvällistä ymmärrystä siitä, millaista on aikuistuminen tutkimissamme yhteiskunnissa. Mitkä ovat niitä keskeisiä yhteiskunnallisia kysymyksiä, jotka aiheuttavat nuorille ongelmia ja vaikeuksia heidän siirtymissään aikuisuuteen, ja miten näitä kysymyksiä voitaisiin ratkaista niin, että nuorten näkökulmat otetaan näissä ratkaisuissa vakavasti”, kertoo Honkatukia. Hän korostaa, että on tärkeätä tutkia nuorten elämää määrittäviä yhteiskunnallisia tekijöitä ja niiden vaikutusta nuorten arkeen, mahdollisuuksiin ja tulevaisuuden näkymiin. Honkatukia arvioi, että näistä asioista tarvitaan lisää tutkimukseen perustuvaa ymmärrystä.

Tampereen yliopiston tutkimusryhmässä työskentelevät nuorisotutkimuksen dosentti, yliopistotutkija Sofia Laine, tutkijatohtori Henri Onodera, ja väitöskirjatutkija Kari Paasonen. Honkatukia on nuorisotutkimuksen professori, jolle tämä hanke on merkittävä avaus globaaliin nuorisotutkimukseen. Hankkeessa on mukana myös omalla rahoituksellaan työskentelevä vieraileva tutkija Yahia Benyamina algerialaisesta CRASC-tutkimusinstituutista (Centre de Recherche en Anthropologie Sociale et Culturelle). Hän tekee väitöskirjaa nuorison ja yhteiskunnallisen osallisuuden välisistä suhteista Algeriassa.

Elena Sánchez-Montijano (vas.), Henri Onodera, Manal El Abboubi, Fadma Aït Mous, Driss Ksikes, Päivi Honkatukia, Kari Paasonen, Fatma Jabbari ja Sofia Laine.

Innovaatioita nuorten työllistymisen parantamiseksi

Hankkeessa pyritään lisäksi vahvistamaan kansainvälisiä tutkimusverkostoja osallistumalla Välimeren alueen yliopistojen UNIMED-verkoston ja Suomen Lähi-idän instituutin toimintaan. Hankkeen viralliset ja varsinaiset partnerit ovat liikkeenjohdon instituutti HEM (Hautes Etudes de Management) Marokosta ja naistutkimusinstituutti CAWTAR (Center of Arab Women for Training and Research) Tunisiasta.

Sofia Laine työskentelee hankkeessa aktiivisesti yhteistyössä etelän tutkijoiden ja kumppaneiden kanssa. Hän suunnittelee yhdessä HEM:in tutkimusryhmän johtajan, professori Manal El Abboubin kanssa intensiivikurssia syksyksi 2021 Marokkoon. Ajatuksena on viedä Tampereen yliopiston opiskelijoita tutustumaan partnerin tutkimuskenttiin sekä maaseudulla että kaupungeissa. HEMin tutkimushanke keskittyy erilaisten sosiaalisten innovaatioiden rakentamiseen nuorten työllistymisen parantamiseksi. Kurssin aikana tutustutaan kestävän matkailun ekokylään Atlas-vuoristossa ja moniin erilaisiin uutta teknologiaa hyödyntäviin start-up-yrityksiin kaupungeissa. Laine kuuluu myös CAWTARin tutkimuksen ohjaustyöryhmään. Sen tutkija Hamida Jridi kartoittaa lähisuhdeväkivaltaa kokeneiden naisten tukipalvelujen tilannetta koronan aikana Tunisiassa. Hän teki kesän 2020 aikana kenttävierailuja ja haastatteluita turvatalojen työntekijöiden parissa. Myöhemmin Jridi ja Laine kirjoittavat yhdessä kerätystä aineistosta.

”Korona sotki suunnitelmiamme. Minun oli tarkoitus työskennellä kesä 2020 Jridin ja Yhdysvalloissa väitöstutkimustaan tekevän Fatma Jabbarin kanssa. Nyt emme päässeetkään kaikki fyysisesti Tunisiaan, joten Jabbari keräsi aineiston haastattelemalla verkon yli IT-alan ammattilaisia, nuoria tunisialaisia ja tätä aineistoa olemme kaksin analysoineet kesän aikana. Alunperinkin tässä Akatemian hankkeessa minua kiinnosti haastaa itseäni ja kehittää eettisesti kestäviä ja globaalia tasa-arvoa akateemisessa maailmassa edistäviä tutkimuksen teon tapoja. Yllättäen nyt kun kaikki seminaarit on toteutettu etäyhteydellä, on tilanne tavallaan tasa-arvoistunut – ja voimme järjestää useampia globaaleja seminaareja hankkeen aikana, koska emme fyysisesti matkusta”, kertoo Laine.

Uutta tietoa nuorten siirtymistä Arabikevään jälkeen ja korona-aikana

Hankkeessa tutkitaan myös Suomeen turvapaikanhakijoina saapuneiden nuorten työelämäsiirtymiä Suomessa. Tässä yhteydessä tehdään yhteistyötä strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittaman ALL YOUTH -hankkeen kanssa. Laine hyödyntää tässä osiossa myös yhdessä Helsingin yliopiston professorin Mervi Pantin ja yliopistolehtori Kirsti Salmi-Niklanderin kanssa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralle kokoamaansa muistitietokeruuaineistoa vapaaehtoistyöstä turvapaikanhakijoiden parissa Suomessa.

Kari Paasonen tarkastelee hankkeessa, vaikuttavatko työllisyys ja työttömyys alueen nuorten osallistumiseen poliittisiin väkivaltaisuuksiin, kuten mellakkoihin tai terrorismiin. Yhteiskunnallisessa ja akateemisessakin keskustelussa oletetaan usein työttömyyden lisäävän poliittisen väkivallan riskiä, mutta aiheesta on vähän tutkimusta. ”Perimmäisenä tavoitteena on tietysti sotien, konfliktien ja poliittisen väkivallan syntymekanismien parempi ymmärtäminen. Se auttaisi niiden hillitsemisessä ja vähentämisessä. Yksi tutkimus ei toki tätä tavoitetta toteuta, mutta on toivottavasti askel aiheessa eteenpäin”, pohtii Paasonen väitöskirjansa tavoitetta.

Paasonen hyödyntää omassa osuudessaan noin 10 000 vastaajan aineistoa, joka on kerätty Algeriassa, Marokossa, Tunisiassa, Egyptissä ja Libanonissa. Tiedot on saatu EU:n vuosina 2014-2016 rahoittamasta Sahwa-hankkeesta, jossa on tutkittu viidessä maassa nuorten poliittista osallisuutta, heidän työllisyyttään ja muuttoliikettä. Hankkeen muut tutkijat ja hankepartnerit hyödyntävät myös Sahwa-hankkeen aineistoa kuten sen laajaa etnografista ja laadullista aineistoa.

Hankkeessa julkaistaan paikallisia ja kansallisia politiikkapapereita, useita artikkeleita tiedelehdissä sekä kansainväliseen kirja aiheesta.

Hanketta rahoittaa ulkoministeriö, joka on Suomen Akatemian ohella toinen akatemiaohjelman rahoittaja.

Lisää What works -hankkeesta

Teksti: Leena Vähäkylä

Kuvat: IStock ja What works -hanke