“Kello oli kolme aamuyöstä ja kokoonnuimme paikalliseen kouluun. Siellä alkuperäiskansoihin kuuluvat naiset lausuivat tekemiään runoja ja yhdessä keskusteltiin ajankohtaisista aiheista vahvan teen kera. Tunnelma oli uskomaton.”

Kyseessä oli perinteinen toma de guayusa -rituaali, jossa yhteisö kokoontuu keskustelemaan tärkeistä asioista ja tekemään päätöksiä guayusa-puun lehdistä tehdyn teen virkistäminä. Tapaaminen pidetään aina noin kolmen aikaan yöllä, sillä silloin yö vaihtuu aamuksi ja on hyvä pohtia esimerkiksi unien merkityksiä. “Lisäksi silloin on mukavan viileää”, tutkijatohtori Paola Minoia muistelee osallistumistaan rituaaliin.

Hän johtaa Tavoite 4+ -tutkimusta, jossa tarkoituksena on parantaa Ecuadorin Pastazan maakunnan alkuperäiskansojen koulutusmahdollisuuksia ja edistää alkuperäiskansojen oman tietämyksen ja pedagogiikan sisällyttämistä opetukseen. Osallistuminen rituaaleihin on tärkeä osa yhteisöjen rakentumisen ja toiminnan ymmärtämistä.

Tutkijatohtori Paola Minoia sai lahjaksi perinteiseen tyyliin valmistetun kaulaketjun, collar de mostacillan kollegoiltaan Ecuadorissa. 

Alkuperäiskansoilla oma maailmankuvansa

“Tutkimushankkeessamme tavoitteena on kehittää keinoja, joilla lukio- ja yliopistokoulutus ja laajemmin ajateltuna myös koulutusinfrastruktuuri mukautetaan alkuperäiskansojen tarpeisiin. ”Taustalla on YK:n kestävän kehityksen neljäs tavoite, mutta hankkeessa halutaan ottaa huomioon Ecuadorin monikansallinen luonne, siksi hankkeen perässä on +-merkki. Minoian mukaan kestävän kehityksen neljäs tavoite lupaa koulutuksen kaikille, mutta se ei ota huomioon alkuperäiskansojen oikeuksia omaan kulttuuriin ja tietojärjestelmään. “Länsimainen koulutusmalli ei sellaisenaan sovellu ihmisille, jotka eivät esimerkiksi pysty osallistumaan opetukseen silloin, kun monsuunisateiden ja viljelysten takia kouluihin ei voi kulkea.”

Alkuperäiskansojen oman tietojärjestelmän ja maailmankuvan suora sovittaminen länsimaiseen koululaitokseen asettaa omat haasteensa. “Monilla alkuperäiskansoilla ei ole esimerkiksi erikseen 'fysiikkaa ja kemiaa', vaan luonnonilmiöistä ajatellaan holistisesti, kokonaisvaltaisesti”, Minoia selittää.

Koulut jäävät helposti kesken

Ajatusmaailmojen erilaisuus vaikeuttaa tiedon omaksumista, mikä taas lisää koulutuspolun katkeamisen riskiä. Minoian mukaan alkuperäiskansojen lapset jättävät koulut herkästi kesken eivätkä etene ylemmille koulutusasteille muuhun väestöön verrattavissa määrin. Kyse ei ole siitä, etteikö yliopistoihin pääsy olisi mahdollista vaan enemmänkin yhteiskunnallisista olosuhteista ja joustamattomasta koulujärjestelmästä.

“Erityisesti COVID-19 -kriisin aikana koululaitoksen joustamattomuus tuli selkeästi esiin, sillä kaukaisissa kyläyhteisöissä ei ole internetiä tai vakituista sähköä, jotta etäopetukseen voisi osallistua”, Minoia kertoo.

Nelivuotisen hankkeen päätteeksi Minoia ryhmineen julkaisee tieteellisten artikkelien lisäksi myös pitkään kaivatun teoksen kulttuurienvälisestä koulutuksesta Amazonin alueen alkuperäiskansojen näkökulmasta. “Pyrimme vaikuttamaan myös poliittisella tasolla, jotta hankkeen tulokset saadaan oikeasti jalkautettua.”

Videolla Paola Minoia kertoo 4+ -projektista ja kokemuksistaan Ecuadorin sademetsäalueilla.

Teksti ja kuva: Juho Karjalainen