...ja miksi se on #mutuaihmeellisempää?

Tutkimuksen tavoitteena on lisätä tietoa ja auttaa meitä ymmärtämään maailmaa. Se on järjestelmällistä toimintaa, joka koostuu useista vaiheista.

Tutkittu tieto syntyy usein tutkimusryhmissä, joissa on mukana eri alojen osaajia. Tutkimusta johtaa yleensä ansioitunut tutkija, jonka osaaminen on kehittynyt pitkän ajan kuluessa.

Tutkimuksen laadun varmistamiseksi suomalaiset tutkimusorganisaatiot ja niiden tutkijat ovat sitoutuneet noudattamaan hyvää tieteellistä käytäntöä, eli tutkimuksen eettisiä periaatteita ja vakiintuneita toimintatapoja.

Katsotaan seuraavaksi, miten tutkimusta tehdään.

Kaikki lähtee aiheen valinnasta

• Tutkimuksen aihe nousee ympäröivästä maailmasta. Tutkimus etsii vastauksia avoimiin kysymyksiin ja kehittää ratkaisuja ongelmiin. 
• Tutkimuksen kohde täytyy rajata tarkasti. On eri asia, tutkitaanko esimerkiksi ilmastonmuutosta vai ihmisten kokemuksia siitä.
• Päätetään, mihin tutkimuskysymyksiin halutaan vastauksia. Niiden muotoilussa voidaan käyttää kysymyssanoja ”mitä, miksi, milloin, miten”.

Aiempaan tutkimukseen tutustuminen on tärkeää

• Tutkittu tieto ei synny tyhjästä. Se kiteytyy pitkien aikojen kuluessa useista eri tutkimuksista. Yksittäistenkin tutkimustulosten takana on suuri määrä aiemmin kertynyttä tietoa ja kriittistä keskustelua.
• Uudella tutkimuksella täytetään tiedossa olevia aukkoja. Toisinaan tutkimus nostaa myös esille aivan uusia asioita ja haastaa aikaisempia ajattelumalleja.

Eri tutkimuksiin sopivat erilaiset menetelmät

• Tutkimuksessa käytetään tiedeyhteisön hyväksymiä menetelmiä. Menetelmä valitaan siten, että se tukee vastausten löytymistä mutta ei ohjaa tutkimustuloksia tiettyyn suuntaan.
• Tutkimusmenetelmät kehittyvät jatkuvasti. Menetelmiä ovat esimerkiksi laboratorioanalyysit ja kirjallisuuden tai kerätyn aineiston analysointi.

Aineiston kerääminen ja päätelmien tekeminen on tutkimuksen ydin

• Aineisto kerätään huolellisesti talteen.  Aineisto voi olla esimerkiksi haastattelunauhoituksia, satelliittidataa tai laboratoriomittausten tuloksia.
• Tutkijan pitää tunnistaa omat lähtöoletuksensa. Näin varmistetaan, että hän ei pyri tiedostamattaan vahvistamaan niitä.
• Aineiston analysointi voi tarjota yllätyksiä. Tulokset eivät välttämättä vahvista ennakko-oletuksia.
• Joskus eri tutkimukset tuottavat samasta asiasta erilaisia päätelmiä. Tämä johtuu tutkimusten erilaisista näkökulmista, rajauksista ja käytetyistä menetelmistä. Paras ymmärrys saadaan yhdistämällä useiden tutkimusten tuloksia.

Vertaisarviointi takaa tutkimuksen laadun

• Tutkimuksen toteutus kuvataan tutkimusraportissa tai artikkelissa. Kuvauksessa kerrotaan menetelmät ja miten aineisto on kerätty. Siten voidaan arvioida, mitä tutkimuksesta voidaan päätellä ja mitä ei.
• Tutkimuksen kuvaaminen antaa mahdollisuuden toistaa se. Näin toinen henkilö voi varmistaa, pääseekö hän samoilla menetelmillä samaan lopputulokseen.
• Tutkimuksen laatu varmistetaan antamalla muiden tutkijoiden arvioida tutkimusta ennen kuin se julkaistaan. Tätä kutsutaan vertaisarvioinniksi. 

Avoimuus ja kriittinen keskustelu kuuluvat tutkimukseen

• Yleensä tutkimuksen tulokset julkaistaan. Poikkeuksena voi olla esimerkiksi turvallisuuteen tai yritysten liiketoimintaan liittyvä tutkimus.
• Tavoitteena on siirtyä julkaisujen avoimeen saatavuuteen. Perinteisesti tulokset on julkaistu maksullisissa tiedelehdissä. Tavoitteena on, että kuka tahansa voi tutustua tutkimukseen ilmaiseksi ja siten hyödyntää tuloksia.
• Rakentava keskustelu vie tutkimusta eteenpäin. Avoimuus mahdollistaa julkisen keskustelun tuloksista ja tutkimuksen laajemman arvioinnin. Tutkimuksesta tehtyjä tulkintoja voidaan muuttaa, kun uutta tietoa syntyy.

Tutkittu tieto on paras tämänhetkinen käsityksemme asioista. Se ei ole kenenkään mielipide tai henkilökohtainen kokemus, vaan syntynyt järjestelmällisen prosessin tuloksena. Se voi muuttua uusien tutkimustulosten myötä ja ymmärryksen lisääntyessä. Siksi tutkittu tieto on #mutuaihmeellisempää.