Tutkimusprofessori Eija Honkavaaralla on takanaan pitkä ura tekniikan alalla. Hän työskentelee Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksessa Kaukokartoituksen ja fotogrammetrian osastolla ja johtaa DroneFinland-tiimiä.

Honkavaaran tutkimus keskittyy droonipohjaiseen kaukokartoitukseen, jossa hän yhdessä tutkimusryhmänsä kanssa kehittää autonomista teknologiaa ympäristön monitorointiin ja erilaisiin paikkatietoa tarvitseviin sovelluksiin.

Opiskelujen loppupuolella Honkavaara sai työpaikan Geodeettiselta laitokselta, joka nykyään on Maanmittauslaitoksen tutkimusosasto. Vuonna 1994 diplomi-insinöörin paperit takataskussa töitä oli hyvä jatkaa. Vuonna 2000 ansioluetteloon sai lisätä tekniikan lisensiaatin tittelin.

Eija Honkavaara ottamassa käyttöön uutta drone-in-a-box laitteistoa kesäkuussa 2024. Automatisoidun lentoonlähdön, lentämisen, kuvankeruun, laskeutumisen ja tiedonsiirron sekä säänkestävän säilytyslaatikon myötä drone-in-a-box-tekniikat mahdollistaa dronesovellusten läpimurrot niin tieteessä kuin käytännön sovelluksissa.

Jo tutkijanuransa alussa hän sai vastuuta yritysyhteistyössä. Suomen liittyessä Euroopan unioniin hän oli kansainvälisessä eturintamassa tekemässä fotogrammetrisen kartoituksen digitalista murrosta, jota hän pitää edelleen uralleen merkityksellisenä. Monipuoliset työtehtävät veivät kohti kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä. Tukikohta on kuitenkin aina sijainnut Suomessa, lähipiirin lähellä.

Väittelyn jälkeen 2000-luvun loppupuolella Honkavaara sai mahdollisuuden kehittää uunituoretta tutkimusta droonien parissa. Hän kuvailee tutkimuksen aloittamista puhtaaksi pöydäksi, jossa pääsi soveltamaan vanhaa ja uutta tietoa.

Tutkimusta Honkavaara pääsi toteuttamaan Suomen Akatemian rahoituksella. Pitkä tutkimustaival poiki professuurin vuonna 2020 kaukokartoituksen teknologiamurroksista.

Vuorovaikutus tärkeätä tutkijanuralla 

Honkavaara kuvailee tutkimustyötä kutsumusammattinaan. Hän haluaa ymmärtää asioita perusteellisesti ja soveltaa tutkimustuloksia kekseliäillä tavoilla. Työssään hän tekee perustutkimusta ja käytännön sovellusta.

”Kaikella tutkimuksella tulee olla kestävä tieteellinen perusta. Se mahdollistaa merkityksellisen uuden tiedon ja tuottaa ymmärtämystä, jota voidaan hyödyntää laajasti”, hän korostaa.

Vuorovaikutus muiden tutkijoiden, mentoreiden ja edistyneiden senioritutkijoiden kanssa on edistänyt Honkavaaran uraa. Heiltä hän on saanut tärkeitä neuvoja huippujulkaisuihin, rahoitukseen ja yhteistyökumppaneiden suhteiden ylläpitämiseen. Koska tutkimus perustuu ulkopuoliseen rahoitukseen, on tärkeää osata perustella tutkimuksen tarve ja tähän hän on saanut oppeja kollegoilta.

Honkavaaraa inspiroivat jatkuvasti kehittyvä tieteenala, oma tutkimusryhmä ja uudet ratkaistavat käytännön ongelmat. Hän näkee positiivisena sen, että tutkijan tukipalvelut ovat nykypäivänä hyviä ja byrokraattisten tehtävien määrä on laskussa. Työssään hän pääsee toteuttamaan myös mielipuuhaansa kirjoittamista.

Työpäivien venähtäessä pitkiksi ja sivutöiden viedessä toisinaan aikaa vuorokauden ympäri Honkavaara näkee perheen roolin tärkeänä osana elämää. Perheen kesken jaettu aika tuo vastapainoa työn hektisiin sykleihin ja näin ollen sitä tulee priorisoida.

Sukupuolten välinen tasa-arvo työelämässä ja kotona on ollut myös Honkavaaran uralla tärkeää. Työelämän joustojen ja ymmärtäväisen perheen avulla hän on päässyt toteuttamaan kutsumustaan tutkijana.

Omaa alaa kannattaa etsiä 

Fotogrammetrian eli kuvilta tehtävän kolmiulotteisen mittauksen tieteenalalla Honkavaara on havainnut suuria muutoksia. Tieteenala oli ennen pieni, mutta nykypäivänä käyttäjäryhmä on räjähtänyt miljardipäiseksi.

Aikaisemmin Suomessa oli vain yhden käden sormilla laskettava määrä lentokoneita, jotka keräsivät aineistoja, ja mittauslaitteiden määrä oli yhtä pieni. Nykyään fotogrammetrian mittalaite löytyy lähes jokaisen kädestä puhelimen muodossa.

Myös yhteistyöverkostot ovat laajenneet. Tekoäly ja robotiikka ovat todella merkittävässä roolissa tieteenalan kasvussa. Ne yhdistyvät fotogrammetriaan esimerkiksi asioita tunnistavien puhelinsovellusten muodossa. Honkavaara kertoo muun muassa sovelluksesta, joka fotogrammetrian ja tekoälyn avulla tunnistaa erilaisia kasvilajeja käyttäjän skannatessa niitä puhelimen kameralla.

Havaintoja voidaan tehdä myös hyvin pienistä asioista. Honkavaara kertoo tutkimusryhmänsä erään robotiikan tutkijan kehittämästä droonista, joka voi lentää autonomisesti metsässä ja tunnistaa puunrungoista pihkavuotoja. Havainnot voivat mahdollistaa esimerkiksi kirjanpainajakuoriaisen saastuttamien kuusipuiden aikaisen löytämisen. Kuoriainen on taloudellisesti merkittävin kuusta vioittava runkotuholainen. Tällaiset pienen pienet havainnot voivat siis pelastaa kokonaisia metsiä.

Tutkijanuraa harkitseville Honkavaara suosittelee rohkeaa heittäytymistä tutkimustyöhön. Tutkijoiden työtä arvioidaan koko ajan esimerkiksi artikkeleiden vertaisarvioinneissa ja kilpaillulla tutkimusrahoituksella. Epäonnistumisista ei kannata lannistua, sillä palautteesta oppii paljon. Myös sitä, että omaa tutkimusalaa ei heti löydy, ei kannata pelästyä: ”Tutkittavaa tässä maapallossa riittää”, Honkavaara kiteyttää.

Lue lisää Honkavaaran tutkimuksesta

Teksti: Ilona Lehtonen

Kuvat: Pekka Jussila (kasvokuva) ja Timo Teinilä (droonikuvat)