Suomen Akatemian luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunnan puheenjohtaja Leena Ukkonen pitää tärkeänä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta toimikunnan rahoituksessa. Toimikunta haluaa kannustaa muun muassa nuoria naisia hakeutumaan tutkijanuralle. Tänä vuonna valituista akatemiatutkijoista naisia oli neljäsosa ja akatemiahankkeissa rahoitetuista 16 prosenttia.

”On äärettömän tärkeää, että nuorille tutkijoille on esikuvia ja roolimalleja tutkijanuran mahdollisuuksista”, painottaa luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunnan puheenjohtaja Leena Ukkonen.

”Omista esikuvistani haluaisin mainita professori, tieteen akateemikko Heli Jantusen Oulun yliopistosta. Helin ura teknillisen fysiikan ja mikroelektroniikan aloilla on hieno esimerkki korkeatasoisen tieteellisen perustutkimuksen ja yhteiskunnallisesti vaikuttavien teknologisten ratkaisujen yhdistämisestä.”

20-vuotisen tiedeuransa aikana Ukkonen on toiminut merkittävissä luottamustehtävissä tiedeyhteisössä ja ohjannut sekä tukenut nuoria tutkijoita tieteellisellä uralla.

”Tutkijan ura on mielettömän mielenkiintoinen ja merkityksellinen mutta myös vaativa ammatinvalinta. Tämä koskee ihan kaikkia tutkijan uralle lähteviä sukupuolesta riippumatta. Itse ajattelen niin, että koko tiedeyhteisön tulisi kiinnittää erityistä huomiota siihen, että kaikkien nuorten ja kokeneempienkin tutkijoiden potentiaali taustasta ja sukupuolesta riippumatta pääsisi kukoistamaan ja kasvamaan tasa-arvoisella ja yhdenvertaisella tavalla.”

”LT-toimikunnassa olemme aktiivisesti ja pitkäjänteisesti seuranneet ja analysoineet tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista ja kehitystä hakijajoukossamme. Olemme kommunikoineet havainnoistamme laajasti sidosryhmille ja pyrkineet aktiivisesti löytämään keinoja, joilla muun muassa naissukupuolta olevia opiskelijoita voitaisiin kannustaa tutkijanuralle.”

Luonnontieteiden ja tekniikan tutkimus tärkeätä EU:n tiedepolitiikassa

Euroopan unioni on sekä perustutkimuksessa että soveltavassa tutkimuksessa panostanut pitkäjänteisesti luonnontieteisiin ja tekniikkaan. Näiden alojen tutkimus luo pohjaa uusille tekniikoille ja menetelmille. Ne mahdollistavat uudet avaukset, uuden tiedon syntymisen ja tieteenalojen kehittymisen myös muilla aloilla.

Uudet tekniikat ja menetelmät ovat edellytys kaikkien tuotannon alojen kehitykselle kuten maa- ja metsätaloudessa, teollisuudessa ja julkisissa palveluissa, kuten terveydenhuollossa.

Valtion strategiset valinnat ja painotukset korostavat luonnontieteiden ja tekniikan tärkeyttä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyrkinyt lisäämään näiden alojen korkeakouluopiskelijoiden aloituspaikkoja. Ministeriön tutkijakoulupaikoista 43 prosenttia oli korvamerkitty LT-aloille tutkijakoulujen olemassaolon ajan vuosina 1995–2015. Vastaavien toimenpiteiden toivotaan vaikuttavan positiivisesti LT-alojen kasvuun ja moninaisuuden lisääntymiseen.

Luonnontieteiden ja tekniikan rahoituksissa vähän naishakijoita

Nuorempien tutkijoiden ja tohtorikoulutettavien määrä yliopistoissa laskee useimmilla LT-aloilla. Lisäksi suomalaisten jatko-opiskelijoiden rekrytointi on entistä haasteellisempaa, eikä tutkijanuran vaatimuksiin kuuluva kansainvälinen liikkuvuus houkuttele kaikkia.

Tekniikan alojen hakijoiden ja naistutkijoiden hakemusten osuus pienenee kaksi vuotta tohtorintutkinnon jälkeen. Siksi toimikunta on huolissaan uudistetun akatemiatutkijan tehtävän vaikutuksista sekä erityisesti suomalaisiin tekniikan alojen naishakijoihin että rahoituksen saaviin tutkijoihin.

LT-aloilla naisten osuus yliopistoissa oli hienoisessa kasvussa 2010-luvulla. Suomen Akatemian hauissa LT-aloilla naishakijoiden osuus on vaihdellut, ja lievää kasvua on tapahtunut vain akatemiahankehakijoiden osuudessa.

Tänä vuonna akatemiatutkijoissa naishakijoiden osuus oli 29 prosenttia, rahoitetuista naisten osuus oli 25 prosenttia. Akatemiahankkeissa naishakijoiden osuus oli 21 prosenttia, rahoitetuista naisten osuus oli 16 prosenttia.

Naishakijoiden vähäinen määrä LT-aloilla on toimikunnan mielestä erittäin huolestuttavaa erityisesti tutkimuksen uudistumisen näkökulmasta. Toimikunta pyrkii osaltaan vaikuttamaan sukupuolten väliseen epäsuhtaan rahoituspäätöksentekoa ohjaavien linjaustensa ja kriteeriensä avulla.

Kaavio 1. LT-alojen naishakijoiden osuudet Suomen Akatemian rahoitushauissa

Tietysti.fi-sivustolla julkaistaan teema neljästä luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen naistutkijasta, jotka ovat eri vaiheissa tutkijan urapolkua. He ovat Hana Vrzakova Itä-Suomen yliopistosta, Kati Miettunen Turun yliopistosta, Tatiana Minav Tampereen yliopistosta, Eija Honkavaara Maanmittauslaitoksesta ja Päivi Törmä Aalto-yliopistosta. Jutuissa tutustutaan tutkijoiden taustaan ja heidän ajankohtaisiin tutkimusteemoihinsa.

Teksti: Ilona Lehtonen
Kaavio: Suomen Akatemian hakemustilastot