Vakavia sydänsairauksia voidaan todeta magneettikuvauksella yhä varhemmin. Kun menetelmät kehittyvät, sydämen vajaatoimintaa aiheuttavat sairaudet saadaan kiinni yhä aikaisemmin ja hoito täsmentyy. Suomen Akatemian kliininen tutkija Saara Sillanmäki heittäytyy itsekin konkreettisesti omaan tutkimukseensa. Hän rentoutuu magneettilaitteessa ja unilaboratoriossa.

Sydämen uusia magneettikuvausmenetelmiä tutkivan Sillanmäen hankkeen päämääränä on parantaa sydänsairauksien diagnoosien tarkkuutta ja mahdollistaa hoidon aloitus jo taudin varhaisvaiheissa. Käytännössä uudet kuvausmenetelmät luovat edellytykset vakavien sydänsairauksien hoitamiseen jo ennen palautumattomia sydänmuutoksia. Kun vakavia sydänsairauksia päästään hoitamaan varhemmin, terveydenhuollon kustannukset toivottavasti pienenevät.

Kliininen työ ja kansainvälinen tutkimus yhdistyvät Kuopiossa, sillä tutkimusta johtava fysiologian ja isotooppilääketieteen erikoislääkäri ja kokeellisen kardiologian dosentti Saara Sillanmäki työskentelee yliopistollisessa sairaalassa ja Itä-Suomen yliopistossa lääkäritutkijana.

”Keskitymme erityisesti sydämen vajaatoimintaan ja sen tarkempaan diagnostiikkaan magneettikuvausmenetelmien avulla”, kuvaa Sillanmäki tutkimustaan.

Tutkija Saara Sillanmäki toimii mielellään myös itse tutkimuskohteena. Hän rentoutuu magneettikuvausputkessa ja nukkuu hyvin unilaboratoriossa.

Ryhmä tutkii uusia sydämen seinämän liikkeen mittaamismenetelmiä

Magneettikuvista näkee sydänlihaksen rakenteen ja toiminnan, kudosten ominaisuudet, arpeutumat, nestekertymät, tulehdukset, rasva- ja rautakertymät. Kuvauksilla voidaan arvioida sydänlihaksen muutoksia esimerkiksi fibroosia, jossa sydänlihakseen kertyy haitallista sidekudosta. Tämä arpeutuminen on yleistä sydäninfarktin jälkeen.

Monissa muissakin sydänsairauksissa kehittyy poikkeavan tiivistä sidekudosta. Modernit menetelmät sydänkuvantamisessa eli MOMESY-hankkeessa hyödynnetään fibroosin tunnistamismenetelmiä ilman gadolinium-varjoainetta.  

Magneettikuvaus kestää keskimäärin puoli tuntia, se on kallis ja vaativa tutkimus, jolla ei ensisijaisesti kannata tutkia sydämen muljahteluja tai varmistaa, että potilas on terve. Sydämen magneettikuvaukseen tulevat potilaat on jo tutkittu vaikkapa ultraäänellä, jossa on herännyt epäilys sydänsairaudesta.

”Tyypillisesti magneettikuvaukseen tulevilla on jo selkeitä poikkeavuuksia tai oireita, jotka enteilevät mahdollista vakavaakin sydänsairausta.”

MOMESY-tutkimusryhmä etsii myös uudenlaisia sydämen seinämän liikkeen mittaamismenetelmiä. Liikehäiriöt voivat kieliä kehittyvästä sydämenvajaatoiminnasta, joka ei vielä tule esiin pumppaustoiminnan mittauksissa.

”Tutkimuksessa kertyvää kuva-aineistoa käytetään myös sydämen supistumismallien kehittämiseen. Kuvat hyödyttävät Itä-Suomen ylipiston tutkimusta, jossa pyritään vähentämään sydämen isotooppikuvantamisen säteilyaltistusta ja parantamaan kuvanlaatua”, Sillanmäki kertoo. 

Tutkimus tuo tarkennuksia naisen sydänterveyteen

Vaikka Sillanmäen tutkimus on alussa, tähänastiset tulokset muuttavat magneettikuvauksen nykyisiä parametrejä. Jo nyt tiedetään, että esimerkiksi käytössä olevat sidekudoksen ja nesteen määrästä kertovat arvot ovat naisilla luonnostaan suuremmat kuin miehillä.

”Pystymme siis määrittelemään sukupuolittain, mitkä arvot ovat normaalit ja mitkä poikkeamia. Tutkimusten tarkkuus paranee.” Uusilla analyysimenetelmillä voidaan hyödyntää myös vanhempia magneettikuvausaineistoja.

Itä-Suomen yliopiston aiemman metaboliatutkimuksen sydänmagneettikuvista on löydetty uutta tietoa keskivartalolihavuuden haitoista sisäelimille. Kimalaisvartaloisen sydän joutuu koville.

”Keskivartalolihavilla vasemman kammion seinämät ovat paksummat ja supistuvat heikommin kuin keskivartalostaan hoikilla. Olemme osoittaneet myös, että erityisesti sydämen läheisyyteen kertyvä rasva on haitallista.”

MRI-kuva kertoo tarkasti sydänkudosten rakenteen ja paljastaa sydänlihassairaudet, eikä altista potilasta säteilylle.

Magneettikuvista näkee sydänlihaksen rakenteen ja toiminnan, kudosten luonteen, arpeutumat, nestekertymät, tulehdukset, rasva- ja rautakertymät.

Näkyvyyttä suomalaiselle tutkimukselle

Saara Sillanmäki on tehnyt jo vuosia kansainvälistä yhteistyötä eri projekteissa. ”Pyrin aktiivisesti kansainvälisiin kontakteihin. Ne mahdollistavat laajempia tutkimusaineistoja, yhteisiä tietokantoja, kattavampia analyysejä ja – tuovat Suomelle näkyvyyttä.”

Sillanmäki on mukana suunnittelemassa myös tutkimuskokonaisuutta, jonka tarkoitus on mullistaa sydämen vajaatoiminnan hoito ja seuranta. Täsmällisempää hoitoa haetaan erityisesti hauraille ihmisille, joiden lihasmassa ja toimintakyky on vähentynyt.

”Hankkeen aloitukseen on jo EU:n Horisontti Eurooppa – aloitusrahoitus, ja suurempaa rahoitusta haetaan kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa.”

Mukana myös uniapneatutkimuksessa

Sydäntutkimuksen ohella Sillanmäki on ollut mukana unitutkimuksessa ja yhdistää kahta tärkeää teemaa, unta ja sydänterveyttä. Hän kehittää edistyneitä analyysitapoja uniapnean hengityskatkosten vakavuuden arviointiin. Hän hakee myös parempia mittareita erityisesti hengityskatkosten vaikutuksesta sydämeen.

”Itä-Suomen yliopiston Sleep Technology and Analytics Research (STAR) unitutkimusryhmässä olemme havainneet uniapnean hengityskatkosten muuttavan sydämen sähköistä toimintaa, mikä voi altistaa vaikeille rytmihäiriöille.  Tiedetään, että uniapneaan liittyy kohonnut riski yölliseen äkkikuolemaan. Uniapnean lisäksi muillakin unihäiriöillä on vaikutusta terveyteen. Yksittäiset unettomat jaksot eivät ole vaarallisia, mutta krooninen univaje voi muuttaa verenpainetasoa ja heikentää sydämen toimintaa.”

Tutkijana Sillanmäki osallistuu omiin projekteihinsa myös tutkimuskohteena. ”Mielestäni tutkijan on hyvä itsekin kokea tutkittavana oleminen, jotta tietää, miltä tutkimus tuntuu tutkittavasta.”

Saara Sillanmäki kertoo nauttivansa magneettilaiteessa köllöttelystä. ”Kiireisenä tutkijana ja äitinä minulla oli kerrankin hetki aikaa vain rentoutua muiden puurtaessa.”

Myös unitutkimusten aikana Sillanmäki on nukkunut hyvin. Tutkittava viettää yön unilaboratoriossa tai kotona niin, että häneen on kiinnitetty monenlaisia mittalaitteita.

”Ymmärrän, että eri ihmiset kokevat magneettikuvaukset ja unilaboratorion seurantalaitteet eri tavoin.” Vieras paikkakin voi häiritä. ”Itselläni Itä-Suomen yliopiston StartSleepLabissa vietetty yö sujui mukavasti – aivan kuin hotellissa olisi nukkunut!”

Teksti: Riitta Eskola
Kuvat: Saara Sillanmäki