Huonon tiedon perusteella tehdään yleensä huonoja päätöksiä – niin henkilökohtaisessa elämässä kuin yhteiskunnan tasolla. Näin voisi summata professori Kristian Kiilin ajatuksia kriittisen lukutaidon merkityksestä. Hän johtaa strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa Critical-hanketta.

”Kriittinen lukutaito kuvaa yksilön kykyä analysoida, arvioida ja tulkita informaatiota. Osaatko arvioida, onko tiedon lähde luotettava ja kuinka paikkansapitävää tieto on?” Kiili selittää. Kritiikitön suhtautuminen informaatioon voi johtaa virheellisen ja huonon tiedon omaksumiseen.

Internetin aikakaudella kriittinen lukutaito korostuu, kun tarjolla on informaation runsaudensarvi. Etsivä löytää informaatiota lähes aiheesta kuin aiheesta, mutta samalla kasvaa riski väärän tiedon leviämiselle. Erityisesti sosiaalisen median kautta väärä tieto löytää lukijansa tehokkaasti.

Kriittinen lukeminen tärkeä kansalaistaito

Tietysti.fi -sivuston sivistysteeman aloitushaastattelussa akateemikko Ilkka Niiniluoto painottaa informaatiokohinan keskellä sivistyksen tärkeyttä, jotta oikean tiedon voi erottaa väärästä. Kiili on Niiniluodon kanssa samoilla linjoilla.

”Kriittinen lukeminen on tärkeä tekijä sivistyksessä, ja pitäisi pyrkiä siihen, että se nähtäisiin kansalaistaitona”, hän kertoo. Internetin infotulvassa kriittinen lukutaito auttaa tunnistamaan luotettavaa tietoa.

Sivistys itsessään on Kiilin mielestä laaja kokonaisuus, joka kattaa arvot, tiedot, taidot ja asenteet. ”Sivistyneellä henkilöllä on laaja ymmärrys ihmisistä, kulttuureista ja luonnosta. Sivistys vähentää eriarvoisuutta ja edistää hyviä päätöksiä”, hän pohtii.

Hänen mukaansa sivistys myös lisää laadukkaan koulutuksen saavutettavuutta ja levittää tieteen tuottamaa tietoa. Samalla se myös ohjaa tiedettä arvojen kautta. ”Ihan mitä tahansa ei voi tehdä tieteen nimissä. Tarvitaan sivistykseen kuuluvaa moraalia ja etiikkaa.”

Sivistys edistää vastuullisia ja kestäviä päätöksiä. Siinä korostuu kriittinen ajatteleminen ja kyseenalaistaminen. ”Kriittisyydessä ei saisi kuitenkaan mennä liian pitkälle. Jos ei luota mihinkään, voi ahdistua.”

Kriittinen lukija osaa erottaa luotettavan tiedon epäluotettavasta. Väärän tiedon kuplista voi olla vaikea päästä pois. ”Netti kehittyy koko ajan, ja kriittiseltä lukijalta vaaditaan uusia taitoja, jotta pysyy sivistyneenä ja kartalla. Pitää panostaa tieteen avoimuuteen ja kannustaa elinikäiseen oppimiseen”, Kiili neuvoo.

Kriittisessä lukutaidossa löytyy parannettavaa

Kiilin luotsaamassa Critical-hankkeessa tutkitaan kriittistä lukemista ja kehitetään erilaisia oppimisratkaisuja ja innovaatioita sen parantamiseksi. Hankkeessa selvitetään muun muassa lasten ja nuorten kriittisen lukutaidon tasoa sekä kriittisen lukutaidon kehittymistä tukevia ja estäviä tekijöitä.

Nyt tutkimushankkeen ollessa noin puolessa välissä voidaan esittää suora kysymys: onko Kiili huolissaan nuorison kriittisestä lukutaidosta?

”Kyllä olen”, Kiili vastaa. ”Nuorilla on isoja taitoeroja ja se huolettaa.”

Kiili ryhmineen on juuri tehnyt arviointitutkimuksen 6.–8.-luokkalaisten koululaisten diagrammien tulkitsemistaidoista. Tutkimuksessa mitattiin, kuinka hyvin oppilaat osaavat tulkita harhaanjohtavia diagrammeja.

Tutkimuksessa koululaisten täytyi tulkita yksinkertaisia pylväsdiagrammeja, joissa oli harhaanjohtavia elementtejä: esimerkiksi y-akseli ei alkanutkaan nollasta, niin kuin diagrammeissa yleensä. Tämän takia diagrammi on helppo tulkita väärin, ja sitä voidaan käyttää vääränlaisen mielikuvan synnyttämiseen.

”Tekemämme profiilianalyysin mukaan 35 prosenttia oppilaista oli helposti huijattavissa peukaloidulla diagrammilla”, Kiili kertoo. Nämä oppilaat osasivat kyllä tulkita hyvin muodostettuja diagrammeja, mutta menivät siitä huolimatta lankaan, jos diagrammia oli manipuloitu visuaalisesti. Kyseessä oli suurin viidestä profiilista, joten tarvetta olisi parantaa.

Esimerkissä kuvataan kahden kilpailevan lääkkeen tehokkuutta. Manipuloidussa versiossa y-akseli ei ala nollasta, ja Lääke B näyttää visuaalisesti huomattavasti tehokkaammalta kuin Lääke A. Hyvin muodostetusta diagrammista kuitenkin huomataan, että ero lääkkeiden tehokkuudessa on oikeasti varsin pieni.

Sivistynyt malttaa katsoa

Kiilin mukaan virhetulkintoja tehdään herkästi, jos luotetaan liikaa diagrammin visuaalisiin elementteihin eikä tarkastella diagrammia numeerisesti. Esimerkiksi kolmiulotteisessa piirakkakaaviossa etuala näyttää isommalta perspektiivin takia. ”Jos ei lue kaavion lukuja huolella, niin virheellinen tulkinta tehdään helposti.”

Huolellisuutta ja malttia tarvitaan etenkin internetissä, jossa Kiilin mukaan ollaan liian usein impulsiivisia ja vain silmäillään tietoa. Kriittinen lukija osaa tarvittaessa pysähtyä tarkastelemaan informaatiota syvemmin. Sivistyksen perustana olevan kriittisen lukutaidon opetukseen onkin Kiilin mukaan panostettava enemmän.

Yhdessä tutkimuksessa Kiili ryhmineen kävi läpi neljän suurimman kustantajan oppikirjat ja tutki, kuinka paljon diagrammeja ja niiden kriittistä tulkintaa kirjoissa opetetaan. Tulokset eivät mairittele.

”Diagrammien kriittistä lukutaitoa käsitellään äärimmäisen vähän. Joissain kirjasarjoissa ei yhtään. Liian harvoin kirjoissa käsitellään sitä, että joskus diagrammit voivat olla harhaanjohtavia, joko tahallisesti tai vahingossa.”

Kiili ryhmineen kehittelee erilaisia oppimisratkaisuja, joiden avulla oppimista voidaan edistää digiympäristöissä. ”Tutkimme, miten opetusta voidaan tukea ja miten esimerkiksi tunteet vaikuttavat oppimiseen. Tuloksia voidaan soveltaa uusia oppimateriaaleja laadittaessa.”

Tällä tavalla Kiili katsoo, että hänen johtamillaan tutkimushankkeilla voi olla ainakin välillinen vaikutus sivistyksen lisäämiseen. Hankkeissa kehitettyjä oppimateriaaleja julkaistaan avoimesti esimerkiksi avointen oppimateriaalien kirjastossa ja ViLLE-oppimisympäristössä.

Perspektiivistä johtuen etualalla olevan porkkanalaatikon osuus (30 prosenttia) näyttää huomattavasti isommalta kuin taka-alalla olevan lanttulaation vastaava osuus (30 prosenttia).

Sivistys luo menestystä

Vaikka internet voi tuntua haastavalta informaatioympäristöltä, on tärkeää myös tunnistaa sen hyvät puolet. ”Netti mahdollistaa tiedon laajan ja nopean saavutettavuuden. Sivistyksen kannalta merkityksellistä on myös sen luoma yhteisöllisyys”, Kiili muistuttaa.

Sivistykseen kuuluu asioiden tarkastelu eri näkökulmista, eikä se ole pelkkää tietoa. ”Netti yhdistää ihmisiä ympäri maailmaa ja edesauttaa kulttuurista ymmärrystä. Samalla se tukee yhteiskunnallista osallistumista.”

”Jos sivistyksen merkityksen jotenkin haluaisi niputtaa, voisi sanoa, että sivistys edistää yksilön ja yhteiskunnan menestystä ja hyvinvointia.”

Teksti: Juho Karjalainen
Kuva: Tampereen yliopisto
Kaaviot: Kristian Kiili ja Juho Karjalainen