Evoluutiopajat ovat koululaisille kehitettyjä työpajoja, joiden avulla heitä opetetaan ymmärtämään luonnon vuorovaikutussuhteita ja evoluutiota. Hankkeen vastuullinen toteuttaja, akatemiatutkija Carita Lindstedt-Kareksela Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitokselta kertoo tavoitteena olevan välittää tietoa luonnon monimuotoisuudesta ja evoluution roolista siinä. Pajoja on järjestetty vuodesta 2017 ja myös muualla kuin Keski-Suomessa.

Evoluutiopajat on tuottanut runsaasti erilaista oppimateriaalia, joka on kenen tahansa ilmaiseksi käytettävissä ja saatavilla hankkeen verkkosivuilta. Hanke on järjestänyt materiaalien käytöstä LUMA:n ja Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksen kanssa lyhyitä kursseja opettajaksi opiskeleville ja jo työelämässä oleville opettajille. Koulut ovatkin hyödyntäneet materiaaleja opetuksessa. Lisäksi projektin tutkijat ja taidekasvattajat käyvät kouluilla pitämässä pajoja ja ovat mukana erilaisissa tiedetapahtumissa ja tiedeleireillä.

Carita Lindstedt-Kareksela

Hankkeessa yhdistyvät tiede- ja taidekasvatus

Evoluutiopajoissa yhdistetään tiede- ja taidekasvatuksen keinoja. Osallistujille kerrotaan esimerkiksi siitä, miten pölyttäjät ovat muovanneet kasvien evoluutiota, pelataan teemaan liittyvää pölyttäjäpeliä ja tehdään Pölyttäjän päiväuni -niminen yhteistaideteos, johon jokainen oppilas tekee yhden terälehden.  

”Idea saatiin EU:n tutkijoiden yöstä, jossa ihmiset ovat päässeet tutustumaan yliopistolla tutkijoiden järjestämiin näyttelyihin ja työpajoihin. Halusimme muutaman tutkijakollegan kanssa järjestää jotain evoluutiobiologiaan liittyvää ohjelmaa laitoksellamme, koska evoluutiobiologia on yksi pääaloistamme. Päätimme ottaa kouluryhmiä oppitunnin pituisiin työpajoihin”, kertoo Lindstedt-Kareksela idean kehittymisestä.

Koulujen innostus sai Lindstedt-Karekselan, Aigi Marguksen ja Emily Burdfield-Steelin kehittämään Evoluutiopajat-projektin, johon liittyivät vuonna 2018 mukaan myös taidekasvattajat Tiina Hirvonen ja Michaela Casková Mustarinda-seurasta.

Projekti käynnistettiiin ESEB-järjestön outreach initiative -apurahan turvin, minkä jälkeen siihen on saatu projektirahoitusta, ensin Tieteen tiedotus ry:ltä ja nyt Koneen säätiöltä, mikä on mahdollistanut projektin työntekijöiden osa-aikaisen työskentelyn sekä kokopäiväisen koordinaattorin Anu Käpin palkkaamisen. Hän huolehtii käytännön toiminnasta kuten kouluvierailujen järjestämisestä.

Esikoulusta lukiolaisiin

Evoluutiopajoja järjestetään esikouluikäisistä lukiolaisiin, eniten alakoululaisille. Eskareiden kanssa on pidetty pajoja samalla sisällöllä kuin yliopisto-opiskelijoillekin taso huomioiden.  Lindstedt-Karekselan mukaan pajoissa on tärkeätä, että lapsille jää aikaa kertoa omia havaintojaan ja kysellä. ”Mitä pienempiä osallistujia sitä enemmän lapset kertovat. Eskarit kysyvät melkein vaikeimmat kysymykset, koska he uskaltavat kyseenalaistaa kaiken. He ovat ihan perusasioiden äärellä, juuri siellä mitä tutkijat tutkivat.”

Taiteellinen ja kehollinen työskentely ovat olennainen osa Evoluutiopajaa.

Evoluutiopajojen materiaali on myös englanniksi. Covid-19-pandemian aikaansaaman digiloikan jälkeen tavoitteena on kokeilla virtuaalisesti pajojen pitämistä myös Suomen ulkopuolella. Lindstedt-Kareksela on esitellyt hanketta esimerkiksi kansainvälisessä evoluutiotutkijoiden kongressissa sekä tutkijaseminaareissa.

Tutkijoiden yö järjestettiin viime vuonna koronan takia virtuaalisesti. Evoluutiopajat teki sinne prototyypin ääniluontopolusta. Se koostuu lyhyistä podcasteista, joilla tutustaan meille lähiympäristöstä tuttujen lajien evoluutiohistoriaan.

”Luonnontieteellisen tekstin sekaan on yhdistetty kehollisia ja mielikuvitusharjoituksia. Toivomme, että kuuntelijat saavat näin monipuolisempia työkaluja tutustua aiheeseen, omaksua tietoa ja käsitellä esimerkiksi ilmastonmuutokseen tai luontokatoon liittyviä tunteita. Olisi hienoa, jos ääniluontopolun jälkeen osallistujat suhtautuisivat kunnioittavammin muihin lajeihin.”

Viime keväänä projekti tuotti nopeasti etäopetukseen soveltuvaa materiaalia opettajien tueksi. Alkanut vuosi toimitaan olosuhteiden ehdoilla. Luokille etänä pidetyt tutkijatuokiot ovat toimineet hyvin. ”Tässä digiloikassa on omakin ajatteluni avartunut, miten tiedekasvatusta ja sen saavutettavuutta pystyy kehittämään.”

Tiedetestaajat tutustuttaa koululaisia yliopistoon

Evoluutiopajojen ohessa alkaa Tiedetestaajat. Se on Kulttuurirahaston alulle panema projekti, jonka ideana on viedä lapsia tutustumaan yliopistolle tieteen tekemiseen riippumatta siitä, kuinka kaukana koulu sijaitsee yliopistoista ja tiedemuseoista. Lindstedt osallistui Kulttuurirahaston kutsuhakuun ja haki rahoitusta projektin toteuttamiseen Jyväskylän yliopistossa Keski-Suomen kouluille. Toinen pilotti toteutetaan Varsinais-Suomessa Turun yliopistossa. Hanke kattaa yhteensä noin 3000 koululaisen tiedekokemuksen, johon osallistuminen matkoineen ja ruokailuineen on kouluille ilmaista.

Keski-Suomen Tiedetestaajissa kuudesluokkalaiset osallistuvat eri alojen tutkijoiden suunnittelemiin ja järjestämiin työpajoihin, joissa he tutustuvat tieteellisen tiedon tuottamiseen ja tieteellisiin ilmiöihin. Mukana on työpajoja tieteen filosofiasta, kokeellisen tutkimuksen menetelmistä ja siitä, miten tietoa hyödynnetään.

Molemmissa pilottihankkeissa on mukana useampia tieteenaloja. Yksi tärkeimmistä tavoitteista on myös mahdollistaa oppilaiden ja tutkijoiden välisiä kohtaamisia ja tuoda tutkimuksen ja tutkijoiden moninaisuutta esille.

”Riippuu paljon koronasta, miten hanke lopulta toteutetaan: pystyvätkö luokat tulemaan yliopistolle, pidetäänkö pajat kouluilla vai etänä. Työpajoja vetävät tutkijat ovat varautuneet kaikkiin kolmeen vaihtoehtoon.”

Tiedetestaajissa on myös vahva tutkimuksellinen osuus, jota toteutetaan monitieteisesti yhteistyössä pilottien kesken. Molempiin pilottihankkeeseen osallistuvilta koululaisilta kerätään esimerkiksi nuorison tiedebarometri eli uutta tietoa nuorten asenteista ja kiinnostuksesta tieteeseen.

Tiedekasvatus auttaa ymmärtämään muuttuvaa maailmaa

Tiedekasvatuksen kehittäminen ja edistäminen on tärkeä osa Lindstedt-Karekselan tutkijanuraa. Hänen juuri alkanut akatemiatutkijahankkeensa käsittelee yhteistyön ja huijauksen evoluutiota hyönteisillä ja sitä miten sosiaalinen käyttäytyminen, kuten ryhmässä eläminen, vaikuttaa metsätuhohyönteisten kykyyn sopeutua muuttuvaan ympäristöön. Päätutkimuslajina ovat mäntypistiäiset, jotka tekevät toukkavaiheessa yhteistyötä puolustautuessaan ryhmässä petoja ja loispistiäisiä vastaan. Lindstedt-Kareksela selvittää erilaisten kokeiden avulla esimerkiksi, miksi eliöt tekevät yhteistyötä ja mitä hyötyä tai haittaa siitä on erilaisissa ympäristöolosuhteissa. Hän on saanut Suomen Akatemialta aiemmin rahoitusta sekä tutkijanvaihtoon Cambridgen yliopistoon että tutkijatohtoriksi.

Koululaisten tekemä Pölyttäjän päiväuni, jonka ympärillä voi tanssia kuin mehiläinen.

”Oma motivaationi sekä Evoluutiopajat- ja Tiedetestaajat-projekteissa sekä tiedekasvatuksessa on halu auttaa lapsia ja nuoria, antaa kaikki mahdollinen tieto heidän käyttöönsä, jotta he pystyvät pärjäämään paremmin tässä muuttuvassa maailmassa. Koen sen omaksi ja tutkijayhteisön velvollisuudeksi. Siksi laitan tähän aikaa ja energiaa tutkimustyön ohessa.  Sekä Evoluutiopajat- ja Tiedetestaajat projekteissa toimimme koulujen kautta, jotta saavutamme lapset ja nuoret paremmin riippumatta esimerkiksi heidän huoltajiensa aktiivisuudesta tai kiinnostuksesta. Viimeaikaiset tapahtumat maailmalla osoittavat, että ymmärrys tieteellisen tiedon tuottamisen prosessista ja siitä, mihin tiedepohjainen tieto perustuu, on äärimmäisen tärkeää.”

Lue lisää Evoluutiopajoista ja Tiedetestaajista

Teksti: Leena Vähäkylä
Kuvat: Santtu Kareksela ja Evoluutiopajat

Tämä haastattelu on ensimmäinen osa Tietysti.fi-sivuston Tutkitun tiedon teemavuoden juttusarjaa. Esittelemme sarjassa Suomen Akatemian rahoittamia tutkijoita, jotka eri tavoin välittävät tai hyödyntävät tutkittua tietoa tutkimuksen ulkopuolella. Esittelemme joka kuukausi eri alan tutkijan.