Ilmastonmuutoksen vaikutukset terveyteen ovat täyttä todellisuutta tällä hetkellä. Näin ei kuitenkaan ole ollut vielä pitkään. Oulun yliopiston kansanterveystieteen professori Jouni Jaakkola kertoo, että vielä neljä vuotta sitten hänen suuntautumisalaansa suhtauduttiin epäilevästi. Tästä huolimatta Jaakkola on tehnyt vuosikausia sitkeästi työtä edistääkseen aihepiirin tiedostamista.

Jaakkolan kiinnostus ympäristöterveyteen alkoi jo 1980-luvulla hänen opiskellessaan lääkäriksi. Silloin hän oli opiskelijalehti Medisiinarin päätoimittajana ja toimitti lehteen erikoisnumeron aiheesta. Siihen aikaan huomio oli ympäristökatastrofien aiheuttamissa sairauksissa, Tšernobyl pahimpana.

Jaakkola aloitti tutkijanuransa kansainvälisesti. Hän työskenteli muun muassa apulaisprofessorina Johns Hopkins -yliopistossa Yhdysvalloissa. Siellä oli tutkijoina ympäristöterveyden uranuurtajia, jotka vaikuttivat Jaakkolan ajatteluun. Jo silloin hänen vastuulleen tuli ympäristö- ja työympäristöepidemiologian opetus.

Ensin Jaakkola keskittyi sisäilmaan mutta myös ilmansaasteiden terveysvaikutuksiin. Ilmastonmuutoksen vaikutukset terveyteen nousivat lääketieteessä esille ensimmäistä kertaa 1990-luvun puolivälissä. Ensin sitä pidettiin vaikeana tutkia, koska empiiriset tutkimusmenetelmät eivät sopineet tulevaisuuden ennustamiseen. Ajan myötä tutkimusmenetelmät ovat kuitenkin kehittyneet tähän sopiviksi.

Tietoisuus on lisääntynyt vuosien mittaan

Vuonna 2008 Jaakkola oli kysellyt oululaisilta lääketieteen opiskelijoilta, pitäisikö lääkärien tietää jotakin näistä vaikutuksista. Vain yksi naisopiskelija oli viitannut. Siihen mennessä yhdysvaltalaiset ja Britannian lääkäriliitot olivat jo kirjanneet asioita, jotka voisivat näkyä lääkärin työssä. Vuonna 2009 Jaakkola järjesti ensimmäisen ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksiin liittyneen työpajan.

Kansainväliset verkostot aihepiiristä alkoivat muotoutua seuraavalla vuosikymmenellä. Jaakkola on mukana muun muassa MCC-tutkimusverkostossa, jossa tehdään terveyteen liittyviä ilmastonmuutoshankkeita. Jaakkola on myös hyvin runsaasti viitattu tutkija. Siitä kertoo korkea H-indeksi, joka määräytyy sekä tutkijan julkaisujen lukumäärän että julkaisujen vaikuttavuuden eli niiden saamien viittausten lukumäärän mukaan.

”Aloittaessani ympäristöterveyden tutkimisen indeksi olisi ollut negatiivinen, koska lääketieteelliset lehdet eivät artikkeleita huolineet vaan ne piti julkaista muiden alojen julkaisuissa. Nyt näitä on jokaisessa lääketieteellisessä lehdessä”, naureskelee Jaakkola aiheen arvostuksen muuttumista. Kansainvälisesti ilmastonmuutoksen vaikutus terveyteen on paljon enemmän esillä mediassa kuin Suomessa. Jaakkola on ollut mukana kertomassa Suomen osuudesta muutoksessa, koska täällä ilmasto muuttuu nopeammin kuin etelämpänä.

Ilmastonmuutokset vaikutukset saamelaisiin tärkeä tutkimuskohde

Erityisen lähellä Jaakkolan sydäntä on meneillään oleva tutkimus ilmastonmuutoksen vaikutuksista saamelaisten elämään ja kulttuuriin. Hän on kotoisin Enontekiöltä ja on tuntenut keskeisiä saamelaisvaikuttajia kuten tutkimuksessa mukana olevan tutkijatohtori Klemetti Näkkäläjärven jo kouluajoilta. Aiheesta tehty tutkimus on julkaistu valtioneuvoston julkaisusarjassa. Jaakkolalla on yhteyksiä myös Siperian alkuperäisväestöön ja heitä tutkiviin.

Varsinaisen tutkimustyönsä ohella Jaakkola toimii tutkitun tiedon välittäjänä sekä Suomen Ilmastopaneelissa että Kestävyyspaneelissa edustaen molemmissa terveydentutkimusta. ”Ilmastopaneeli on erittäin asiantunteva monialainen ryhmä. Keskustelu on hyvin palkitsevaa ja haastavaa. Siellä saa laajennettua omaa näkökenttää ja pääsee jakamaan omaa osaamistaan.” Jaakkola on ensimmäinen lääketiedetaustainen paneelin jäsen. Terveysvaikutukset ovatkin koko ajan enemmän esillä. Myös saamelaisille on tarkoitus perustaa oma ilmastopaneeli, mitä Jaakkola on ollut edistämässä.

Kestävyyspaneeli on monitieteellinen ryhmä, joka tarkastelee laajemmin globaalia muutosta ja kestävää kehitystä. Tällä paneelilla ei ole samanlaista näkyvyyttä eikä lausunnonantajan asemaa kuin Ilmastopaneelilla, mutta ministeriöt ovat kiinnostuneita sen mielipiteistä. ”Hallitusohjelmassa ilmastonmuutos ja kestävyys nostettiin tärkeään asemaan, mikä on lisännyt Kestävyyspaneelin yhteiskunnallista merkitystä. Meitä on hieno monitieteellinen jengi, jolla on kapasiteettia ottaa vaikeita haasteita vastaan.”

Yhteiskunnallinen tiedon jakaminen velvollisuus

Jaakkola on toiminut Maailman terveysjärjestön eli WHO:n asiantuntijana jo 1990-luvun puolivälistä. Hän on ollut mukana sisäilmaan ja ympäristöterveyteen liittyvissä työryhmissä. Tämän tehtävän hän peri työskennellessään professorina Birminghamin yliopistossa Britanniassa. Siirryttyään Ouluun hän sai sinne WHO:n globaalimuutoksen ympäristö- ja kansanterveyden yhteistyökeskuksen. 

Jaakkola on toiminut myös SAPEAn eli Euroopan unionin komission tiedeneuvoston asiantuntijana. Hän oli mukana tekemässä raporttia ilmastonmuutoksen vaikutuksista terveyteen. Siinä tuotiin esille myös pitemmän ajan vaikutukset, jotka myös huomioitiin EU:n vihreän kehityksen ohjelmassa.

Oulun yliopistossa Jaakkola johtaa ympäristö- ja keuhkosairauksien tutkimuskeskusta, jossa työskentelee yli 20 tutkijaa ja väitöskirjan tekijää. Keskus on perustettu yhteistyössä keuhkolääketieteen tutkimusprofessorin Maritta Jaakkolan kanssa.

”Koen, että minulla on yhteiskunnallisesti annettavaa. Koen sen myös velvollisuutena. On palkitsevaa saada levitettyä tietoa päättäjille ja tavallisille ihmisille. Olisi ollut parempi, että ilmastonmuutoksesta ei olisi tullut näin kauheita vaikutuksia, mitä olemme havainneet. Mutta ne ovat kohtalomme, ja siksi niitä oli hyvä alkaa selvittää. Olen optimistinen, että ihmiskunta saa tämän haltuunsa, jos ei sorruta kohtuuttomiin resurssikonflikteihin tai sotiin.”

Teksti: Leena Vähäkylä

Tämä haastattelu on osa Tietysti.fi-sivuston Tutkitun tiedon teemavuoden juttusarjaa. Esittelemme sarjassa Suomen Akatemian rahoittamia tutkijoita, jotka eri tavoin välittävät tai hyödyntävät tutkittua tietoa tutkimuksen ulkopuolella. Esittelemme joka kuukausi eri alan tutkijan.