Jos pitäisi asettaa järjestykseen ne tutkijat, jotka tekevät eniten työtä tutkitun tiedon välittämiseksi suurelle yleisölle, yksi kärjessä olevista on professori Juhani Knuuti Turun yliopistosta. Hän on jo useita vuosia kirjoittanut tiede ja terveys -aiheisia blogeja, ensin omalla palstalla Wordpressissä, sitten myös Turun Sanomissa ja Uudessa Suomessa.

”Ideani blogeissani on, että en kerro, mitä mieltä itse olen, vaan mitä tutkittu tieto kertoo. Nostan esille myös aiheita, jotka eivät juuri nyt ole ajankohtaisia. On kuitenkin luonnollista, että haluan reagoida ajankohtaisiinkin asioihin. Nyt pandemia-aikana on selvää, että siihen liittyviin kysymyksiin tuon esiin tutkitun tiedon viestiä. Pandemia on meille kaikille haaste, koska siitä saatu tieto on edelleen rajallista.”

Knuuti kertoo, että blogejaan varten hän arvioi ja tulkitsee kriittisesti tutkittua tietoa. Lisäksi hänestä on tärkeätä tuoda esille tutkimuksen hierarkiaa, joka on oheisessa kaaviossa.

”Mitä korkeammalle tutkimus asettuu tässä hierarkiassa, sitä suurempi painoarvo kyseisen tutkimuksen tulokselle voidaan antaa. Hierarkian alimpana on heikoin tutkimusnäyttö. Sitä ovat asiantuntijan mielipiteet ja yksittäisen ihmisen tai potilaan kokemukset”, kirjoitti Knuuti pari vuotta sitten Vastalääke-sivustolla.

Knuuti muistuttaa, että kaikkia ei voi opettaa lukemaan tieteellisiä artikkeleita, mutta tutkimusaiheista kiinnostuneiden olisi hyvä omata joitakin perustaitoja, jotta ymmärtää paremmin syy-seuraus-suhteet. Tätä hän pyrkii blogeissaan edistämään.

Useita kanavia tutkitun tiedon välittämiseen

Jotta tutkittu tieto terveydestä leviäisi mahdollisimman laajalle, Knuuti perusti Antidootti-portaalin neljä vuotta sitten. Sen tavoitteena on koota portaaliin kaikki luotettavat terveysaiheista kirjoittavat asiantuntijat, joita on tällä hetkellä yli 20. Sivustolla on yli kaksi miljoonaa klikkausta.

”Antidootin ideana on tuoda täydennystä lääketieteellisille tietokannoille. Esimerkiksi Duodecimin Terveysportti on erinomainen tietokanta, josta löytyy kirjoituksia melkein mistä tahansa lääketieteessä. On kuitenkin paljon asioita, mistä ei ole tehty vastaavaa kirjoitusta, vaikka ihmiset niistä keskustelevat. Sellaisista aiheista voi löytyä artikkeli Antidootista.”

Tuorein tutkitun tiedon välittäjä, jossa Knuuti on ollut perustajana, on Vastalääke. Hän oli luennoimassa Turun yliopiston lääketieteen opiskelijoille terveysväitteiden käsittelystä. Hän kysyi, olisiko opiskelijoilla intoa lähteä tällaiseen toimintaan mukaan. Aika moni innostui, koska Knuutin mukaan opiskelijoita usein harmittavat väärät terveysväittämät, joista he juuri ovat saaneet lääketieteen tutkittua oppia.

Opiskelijat perustivat Knuutin kanssa Vastalääke-nimisen yhdistyksen ja Kansanvalistusseuran kanssa käynnistettiin koulutus, jossa opiskelijoille annettiin viestintäkoulutusta. Siihen saatiin rahoitusta ensiksi opetus- ja kulttuuriministeriöltä ja myöhemmin Tieteen tiedotus ry:ltä. Opiskelijat kirjoittavat Vastalääkkeen verkkosivuille eri aiheista, ja kokeneet tutkijat tai lääkärit tarkistavat tekstien oikeellisuuden. Yhdistys on laajenemassa Suomen kaikkiin lääketieteen tiedekuntiin. Vastalääke.fi-verkkosivusto sai vuonna 2019 Vuoden journalistinen teko -palkinnon. Knuutin mukaan toiminnan tavoitteena on synnyttää iso asiantuntijaryhmä jakamaan luotettavaa terveystietoa.

Knuutin blogit aiheuttavat usein vilkasta sananvaihtoa terveysväittämistä, jotka tutkittu tieto todistaa vääriksi. Monien on vaikea hyväksyä tieteen armottomuutta, jos oma kokemus osoittaa toista tai jos jopa saa elantonsa näiden väittämien perusteella. ”Harvoin löytyy hyväksyttävää argumentaatiota, että olisin väärässä. Jos olen, tietenkin korjaan tiedon.”

Knuuti on aktiivinen myös Twitterissä ja Facebookissa. Hänen mielestään some tukee hyvin blogien tiedon jakamista. Antidootilla on oma Facebook-sivunsa, samoin Vastalääkkeellä. Knuutin mukaan Twitterin avulla pysyy hyvin ajan tasalla ajankohtaisesta tutkimusnäytöstä. Esimerkiksi koronapandemiassa on pystynyt hyvin seuraamaan uusimpia havaintoja taudista. Aina joku vinkkaa uusimmista lääketieteellisistä artikkeleista.

Useita palkintoja tutkitun tiedon välittämisestä

Knuuti on kirjoittanut myös populaarin tietokirjan Kauppatavarana terveys, joka julkaistiin viime vuonna. Se on yleistajuistava teos terveysväitteistä. Siinä on kriittisesti tarkastellen käsitelty aihepiiriä, myös tiedon hierarkiaa ja sen hankintaa.

”Terveysväittämillä on tapana tulla aina uudelleen esille. Kokosin kirjaan kaikenlaisia teemoja laidasta laitaan kuten rokotuksista, ravintolisistä ja erilaisista hoidoista. En tehnyt kirjaa perinteisellä tavalla, vaan tässä tarina kulkee runkona ja sen ohessa olevat tietolaatikot ovat sellaisille, jotka haluavat tarkemmin perehtyä aiheisiin.” Kirjassa on linkit lähteisiin, e-kirjassa niihin pääsee suoraan klikkaamalla. Osan tiedoista hän sai aikaisemmin kirjoittamistaan blogeista päivittämällä tiedot, mutta suurin osa on muualla julkaisemattomia.

Knuuti on saanut useita palkintoja tutkitun tiedon välittämisestä. Hän oli vuoden 2018 Mediuutisten ykkösterveysvaikuttaja, hän on saanut terveystoimittajien Hyvän tiedon omena -palkinnon vuonna 2020, samoin Duodecimin tiedottajapalkinnon vuonna 2016. Viimeisimpänä eikä varmasti vähäisimpänä Professoriliitto valitsi hänet tänä vuonna vuoden professoriksi.

Knuuti on myös huippututkija alanaan sydän- ja verisuonitaudit. Hän johtaa Turun yliopiston, Åbo Akademin ja Turun yliopistollisen keskussairaalan yhteistä PET-keskusta, joka on kahteen otteeseen ollut Suomen Akatemian tutkimuksen huippuyksikkönä. Tällä hetkellä hän on myös varajohtajana Suomen Akatemian InFlames-lippulaivassa. Knuutilla on lähes 600 tieteellistä julkaisua, joihin on viitattu yli 186 000 kertaa.  Hän oli kaksi kautta Suomen Akatemian terveyden tutkimuksen toimikunnan jäsenenä ja yhden kauden tutkimusinfrastruktuurikomitean jäsenenä.

Miten Knuuti ehtii tämän kaiken?

”Tutkijan peruselämäntapavirhe on, että työ ja vapaa-aika ovat samaa. Kumpikaan, varsinainen tutkimustyö tai tutkitun tiedon populaari välittäminen eivät tunnu työltä. Kyse on siitä, mistä motivaatio syntyy. Mielestäni yleistajuistaminen ei mitenkään poikkea tutkimustyöstä. On osa tieteentekijän tehtävää tuoda esille tutkimusaiheita ja saada ihmiset ymmärtämään tutkimustyötä ja sen tuottamia havaintoja.”

Knuuti on vakuuttunut, että yleistajuistamisella on suurempi merkitys tieteelle kuin hänen julkaisuillaan. Vaikka hän on ollut esimerkiksi puheenjohtajana laatimassa eurooppalaista sepelvaltimotaudin Käypä hoito -ohjetta, hän silti uskoo yleistajuistamisella olevan pidempiaikaisempi vaikutus tiedekenttään.

Motivaatio työhön tulee myös omien esimiesten ja kollegojen lähes sataprosenttisesti positiivisesta kannustuksesta. ”Sen takia koenkin, että vaikka toisinaan saan negatiivista palautetta somessa, se on merkki siitä, että työ on ollut jollain tavalla vaikuttavaa.”

Knuuti pitää myös tärkeänä huolehtia tutkimuksen jatkuvuudesta, kun tulee aika jäädä eläkkeelle. Hän haluaa itse estää sen, että oma työ kuihtuisi jatkajien puutteessa. Asiaan on kiinnitetty PET-keskuksessa erityistä huomiota ja tenure-järjestelmän avulla professorien määrä keskuksessa on saatu kaksinkertaistettua.

”On virhe ajatella, kaikki olisi yhdestä ihmisestä kiinni, vaikka olisi kuinka hyvä omasta mielestään. Tiede ei saa yksilöityä liikaa, vaan täytyy ajatella kokonaisuutta ja miettiä seuraavaa sukupolvea, joka meillä on jo kasvamassa. Se on pitkäjänteinen prosessi, joka ei muutamassa loppuvuodessa onnistu.”

Teksti: Leena Vähäkylä
Kuvat: Milla Talassalo

Tämä haastattelu on osa Tietysti.fi-sivuston Tutkitun tiedon teemavuoden juttusarjaa. Esittelemme sarjassa Suomen Akatemian rahoittamia tutkijoita, jotka eri tavoin välittävät tai hyödyntävät tutkittua tietoa tutkimuksen ulkopuolella. Esittelemme joka kuukausi eri alan tutkijan.