Yritysten tuotannon ulkoistaminen halvemman työvoiman maihin vaikuttaa eniten keskitason työtehtäviin, kertoo erikoistutkija Katariina Nilsson Hakkala Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta. Teollistuneissa maissa on käynnissä ammattirakenteen muutos, joka johtaa joidenkin ammattiryhmien kysynnän kasvuun ja toisten vähenemiseen.

”Teknologisten edistysaskeleiden lisäksi viimeisen parin vuosikymmenen aikana voimistunut globalisaatiokehitys on jouduttanut työllisyyden ammattirakenteen muutosta”, Nilsson Hakkala kertoo.

1980- ja 1990–luvuilla ajateltiin, että teknologian kehittyminen johtaa erityisesti vähemmän koulutusta vaativien tehtävien katoamiseen. Nykykäsityksen mukaan muutosprosessi vaikuttaa erityisesti tehtäviin, jotka eivät ole sidottuja tiettyyn maantieteelliseen paikkaan.

Katariina Nilsson Hakkalan Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa tekemässä tutkimuksessa selvitetään tuotannon ulkoistamisen vaikutuksia työvoiman kysyntään. Ulkoistamisessa yritys siirtää osan tuotannostaan toiseen maahan. Siirtämällä tuotantoa muualle yritykset pyrkivät pysymään kilpailukykyisinä. Vaikka lopullinen tuote koottaisiin Suomessa, niin osa siitä voidaan teettää edullisemmin ulkomailla.

Tutkijat käyttävät tutkimuksessa kaikkia Suomen yrityksiä koskevia tietoja ja Tullin tilastoja. Tutkimustiedon avulla voidaan ennakoida tulevaisuuden työmarkkinoita ja työvoimatarvetta. Nilsson Hakkalan mukaan ulkoistettavat työtehtävät eivät ole välttämättä matalan koulutustason tehtäviä, vaan keskitason koulutuksen saaneiden työntekijöiden tehtäviä.

”Esimerkiksi isoissa ohjelmistoyrityksissä on konsultteja, joiden oltava lähellä asiakkaita, mutta tietojärjestelmien rakentamistehtäviä voidaan hyvin teettää intialaisella insinöörillä, jolloin kustannus asiakkaalle saadaan mahdollisimman kilpailukykyiseksi.”

Teollisuustuotannossa ulkoistaminen koskee usein rutiininomaisia, mutta jonkin verran koulutusta edellyttäviä tuotantotehtäviä.   

”Tuotannon ulkoistaminen alhaisen palkkatason maihin lisää polarisaatiota työmarkkinoilla. Tuotannon tukitehtävien ja erityiskoulutusta vaativien suunnittelutehtävien kysyntä työmarkkinoilla näyttää kasvavan. Kehitys on samankaltainen muissa kehittyneissä maissa. Kansainväliset tutkimukset USA:sta ja Euroopan maista osoittavat juuri keskiryhmän palkkakehityksen olleen heikointa, mistä voi tulkita heidän kysyntänsä työmarkkinoilla heikentyneen. ”    

Jatkossa tutkijat selvittävät rakennemuutoksen vaikutuksia vielä tarkemmin ammattiryhmittäin.

Suomessakin riittää pohdittavaa

Globalisaatiolla on sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia. Yritysten kilpailukyvyn parantuessa joidenkin työntekijäryhmien työtilanne voi heiketä. Rakennemuutos voi johtaa talouden kannalta myönteiseen tulevaisuuteen, jos muutokseen osataan sopeutua. Suomi on Nilsson Hakkalan mukaan selvinnyt talouskriisistä tähän mennessä kohtalaisen hyvin muihin maihin verrattuna, mutta meidänkin on syytä varautua tulevaan. 

”Suuri haasteemme on työvoiman väheneminen ikärakenteen muutoksen myötä. Toinen iso asia on nuorisotyöttömyys. Jo pitkään on ajateltu, että nuorisotyöttömyys vähenee kun vanhemmat poistuvat työmarkkinoilta, mutta näin ei ole käynyt. Jatkossa on syytä tutkia tarkemmin nuorten sijoittumista työelämään. Yhteiskunnan on huolehdittava siitä, ettei mikään ryhmä syrjäydy työmarkkinoilta”.

Yhteiskunnan tukea tarvitaan myös siinä, että ihmiset voivat kouluttautua sellaisiin tehtäviin, joissa tulevaisuudessa tarvitaan työntekijöitä.

”Esimerkiksi autolasitehtaalla on loistavia tuulilasin tekijöitä, mutta heidän voi olla vaikea siirtyä jollekin toiselle toimialalle, kuten palvelusektorille, jossa työvoiman tarve tulevaisuudessa kasvaa. Yhteiskunnan on syytä tukea uudelleen kouluttautumista ja tehdä myös yritysten perustaminen mahdollisimman helpoksi, jotta uusia työpaikkoja syntyy ”, Nilsson Hakkala toteaa.

teksti: Risto Alatarvas
kuvat: Risto Alatarvas ja Pixmac.fi