Himalajalla, maailman katolla vedet kertovat ilmastonmuutoksesta

Tiibetin ylängöltä alkunsa saavien 8 Aasian suurimman joen vaikutusalueella asuu yli 2 miljardia ihmistä. Makean veden varanto on kohtalonkysymys Aasian nouseville talouksille. Monikansallinen ja monitieteinen tutkimusryhmä mittailee parhaillaan alueen vesistöistä veden laadun kemiallisia ominaisuuksia – kemikaaleja, happamuutta ja sähkönjohtavuutta. Haastateltavana on tutkimusryhmän johtaja, professori Mika Sillanpää.

Professori Sillanpää on varsin vilkasliikkeinen mies. Ensimmäinen yritys haastattelun sopimiseksi ’lähipäivinä’ kaatuu siihen, että tutkija on tuulisella kentällä, astumassa juuri Lhasassa koneeseen, joka lentää vuoristoon. Vuoristoretki tulee kestämään viikkokausia. Päätämme jättää haastattelun tulevaisuuteen ja parempaan ajankohtaan. Pari kuukautta vierähtää, kunnes seuraavan kerran hänet saa kiinni sattumalta puhelimella eräänä iltana Thaimaasta. Sillanpää kiertää yhteistyökumppaneita Aasiassa ja Australiassa. Jossakin jutussa miestä on verrattu Indiana Jonesiin. Haastattelua soviteltaessa johonkin ajankohtaan x jossa se onnistuu, alkaa ymmärtää vertauksen osuvuutta.

Monikansallinen tutkimusryhmä

Sillanpään kotimaan tukikohta on Mikkelissä. Lappeenrannan teknillisen yliopiston vihreän kemian yksikkö tutkii ilmastonmuutoksen vaikutusta Himalajan veden laatuun. Sillanpään monikansalliseen tutkimusryhmään kuuluu tutkijoita Norjasta, Tiibetistä, Kiinasta, Nepalista, Intiasta ja Bhutanista. Mukana ovat myös Katmandun yliopisto ja Tiibet-instituutti. 

”Pakistan olisi tärkeä yhteistyökumppani, mutta se on tällä hetkellä valitettavasti hyvin turvaton, eikä sinne menemistä suositella”, Sillanpää harmittelee. Tutkimusryhmän kieli on englanti, tosin Sillanpäällä olisi valmius käyttää myös tiibetiä.  Suomen Akatemia ja ulkoasiainministeriö rahoittavat ”Ilmastonmuutos ja kehitysmaat”-tutkimusohjelmaa. Tavoitteena on muun muassa tuottaa tietoa ilmastonmuutoksesta sekä synnyttää monitieteisiä tutkimusverkostoja eri valtioiden välille.

Fyysisesti haastavaa kenttätutkimusta

Kenttätutkimus on vain osa kokonaisuutta. Olosuhteet voivat olla hyvin hankalat ja oleskelu yli 6000 metrin korkeudessa vaatii sopeutumista. Näytteenotto vaikeakulkuisissa maastoissa, tiukka päiväohjelma ja pitkät työpäivät voivat kuulostaa jännittävältä. 

”Näytteiden kerääminen on raskasta fyysisesti. Monesti joutuu kulkemaan vuoriston rinteitä edestakaisin. Alas laaksoon, missä joki virtaa, sen jälkeen takaisin ylös. Iso osa työstä on kuitenkin valmistelua sekä viranomaislupien jahtaamista”, Sillanpää naureskelee. Kaiken kaikkiaan ryhmä joutuu kulkemaan tuhansia kilometrejä monien näytteenottopaikkojen välillä. Tulosten analysointi ja tutkimusten kirjoittaminen moniin julkaisuihin on vuorossa myöhemmin.

Himalajan vesivarat kohtalonkysymys

Himalajan jäätiköiltä saa alkunsa Aasian 8 suurinta jokea. Niiden vaikutusalueella asuu noin 2 miljardia ihmistä. Esimerkiksi Brahmaputra, Ganges, Indus, Mekong, Yangtse ja Keltainen joki saavat alkunsa Tiibetin ylängöltä. Ne laskevat alueille, joiden vedenkulutus lisääntyy koko ajan ja joiden talouskasvu on nopeaa. 

”Himalajan vesivarat ovat kohtalonkysymys suurelle osalla maailman väestöä”, summaa Sillanpää. Tiibetin luonto on tehnyt professoriin lähtemättömän vaikutuksen. Entä onko lumimiehestä saatu havaintoja? ”Eipä ole näkynyt. Paikallinen väestö kyllä uskoo sen olemassaoloon. Ja kerrotaan, että se on siirtynyt vuoristossa itään päin, koska läntisessä osassa elinmahdollisuudet ovat heikentyneet,” naurahtaa Sillanpää.

Mitä merkitystä näytteillä on?

”Vesinäytteistä tutkitaan erilaisia kemikaaleja, veden sähkönjohtavuutta, sen sameutta, happamuutta tai lämpötilaa. Veden sähkönjohtavuus kertoo, paljonko sulamisvesiin on kertynyt kemiallisia yhdisteitä. Tutkimus tuottaa tietoa, jota voidaan käyttää maailman makean veden kestävän käytön suunnittelussa,” Sillanpää valistaa. 

Tutkijat keräävät näytteitä myös kaloista ja vesistöjen pohjasedimenteistä. Niihin kertyy raskasmetalleja ja torjunta-aineita. 

”Periaatteessa tutkimusta on tehty aktiivisesti jo 10 vuotta. Se mitä nyt tehdään, on uraauurtavaa pioneerityötä,” kertoo Sillanpää. Jäätikkötutkimus on pitkäjänteistä ja pitkän aikavälin tutkimusta. Siitä saatavat tulokset antavat niin ikään tietoa pitkältä ajalta maapallon historiaa. Tutkimus päättyy 2015.

Teksti: Marja Nousiainen
Kuvat Mika Sillanpää ja Teemu Leinonen