Jo nuorena tieteentekijäksi
Päivölän kansanopiston matematiikkalinjalta tänä keväänä valmistunut Petteri Timonen on hyvä esimerkki siitä, että tieteen alalla voi menestyä jo nuorena. 17-vuotias Petteri voitti vuoden 2015 Tutki-Kokeile-Kehitä -kilpailun kehittämällään Veripalvelun verenkeräyksen kustannusten optimointityökalulla. Kuinka nuori tieteentekijä kiinnostui tieteestä ja tutkimuksesta?
Petteri kertoo matematiikan sekä teknologian kiinnostaneen häntä jo ennen kouluikää. Ei olekaan yllättävää, että hänen lapsuuden haaveammattinsa oli keksijä. Myös ohjelmointi on kiinnostanut pienestä pitäen. ”Yksinkertaisilla ohjelmointikielillä tuli leikiteltyä jo ala-asteella. Tutkimuksessa voi hyödyntää ohjelmointitaitoja esimerkiksi simulaatiomallien kehittämisessä.”
Tutki-Kokeile-Kehitä -kilpailuun osallistuminen kuuluu Petterin mukaan hänen opiskelemansa matematiikkalinjan henkeen ja opiskelijat ovat edeltävinä vuosinakin sijoittuneet hyvin kilpailussa. Myös Petteri päätti osallistua kilpailuun, ja aloitti työn tekemisen jo hyvässä ajoin ennen kilpailun määräaikaa.
Käytännöllinen työkalu liikkuvan verenkeräyksen suunnitteluun
Mistä idea Veripalvelun verenkeräyksen optimointityökaluun sitten lähti? Petteri kertoo, että Veripalvelu järjestää vuosittain noin 1500 verenluovutustilaisuutta ympäri Suomea. Tällä hetkellä tilaisuuksien suunnittelu tehdään manuaalisesti excel-taulukoita käyttäen, mikä on hyvin työlästä. Veripalvelu kaipasi työkalua tehostamaan liikkuvan verenkeräyksen suunnittelua ja helpottamaan käytännön työtä. ”Tavoitteenani oli kehittää työkalu, joka vastaisi kysymyksiin missä, kuinka usein ja kuinka paljon verta kannattaa kerätä eri paikkakunnilla”, Petteri kertoo.
Petteri vastasi ohjelman tarkemmasta suunnittelusta ja päätyi tekemään ohjelmaan kaksi osaa. Ensimmäisen osan avulla voidaan luoda tehokkaita verenkeräyssuunnitelmia liikkuvalle veripalvelulle. Ohjelman toinen osa on graafinen käyttöliittymä, jonka avulla suunnitelmia ja niiden toteutumista voidaan analysoida laskentataulukkoja tehokkaammin.
Käyttöliittymään kuuluu myös Petterin ideoima karttanäkymä, jolla keräyssuunnitelma voidaan näyttää. Idea karttanäkymän käyttöön syntyi Petterin omasta tarpeesta, kun hänen täytyi analysoida Veripalvelulta saamiaan aineistoja. Hyödyllisyytensä takia siitä tuli keskeinen osa työtä. ”Luovutuspisteitä voidaan tarkastella karttanäkymässä esimerkiksi kustannustehokkuuden mukaan väritettynä tai vuotuisten käyntikertojen määrän mukaan numeroituna. Lisäksi karttanäkymä mahdollistaa asioita, jotka olisivat laskentataulukolla työläitä. Sillä voidaan vertailla esimerkiksi läheisiä luovutuspisteitä, tarkastella tiimien toiminta-alueita sekä etsiä lupaavia paikkoja uusille luovutuspisteille.”
Petterin suunnittelema malli tarjoaa siis maan laajuisen verenkeräyssuunnitelman, jonka avulla verta voidaan kerätä kustannustehokkaasti säästämällä aikaa ja rahaa. Tuomaristo kehui Petterin työtä loistavaksi ja viimeistellyksi, ja mallille on arvioitu löytyvän myös kansainvälistä kiinnostusta. Nuori tutkija on tuomariston mukaan tehnyt enemmän, kuin lukiolaiselta voi odottaa. ”On hienoa saada tunnustusta tekemästäni suuresta työstä”, Petteri kommentoi.
Kokemusta kansainvälisestä tiedetoiminnasta
Petterillä on kokemusta myös muusta tiedetoiminnasta. Kesällä 2012 hän osallistui kansainväliselle Millennium Youth Camp -tiedeleirille Helsingissä. Leirille osallistui 60 nuorta 31 maasta. ”Ryhmämme teemana leirillä oli ICT eli Information and Communications Technology ja aiheenamme liikenteen tehostaminen miehittämättömien lennokkien avulla. Kehitimme ohjelman, joka tunnistaa quadrokopterilla otetusta videokuvasta autoja.”
Petteri on osallistunut myös useisiin kansainvälisiin kilpaohjelmoinnin kisoihin. MAOL:n Datatähti-kilpailu takasi hänelle yliopisto-opiskelupaikan ilman pääsykoetta ja Itämeren alueen tietotekniikkaolympialaisista irtosi hopeamitali. Näiden lisäksi hän on kisannut Taiwanissa sekä Puolassa. Syyskuussa hän edustaa Suomea Tutki-Kokeile-Kehitä -kilpailun voittajana Italian World Expo 2015 -maailmannäyttelyn yhteydessä järjestettävässä European Union Contest for Young Scientists -tiedekilpailussa. ”Mielestäni tapahtumat ja kilpailut ovat tärkeä kannustin tieteestä ja teknologiasta kiinnostuneille nuorille. Tunnustuksen saaminen työstä kasvattaa luottamusta omiin kykyihin ja pelkästä osallistumisestakin oppii paljon”, Petteri summaa.
Kuva Millennium Youth Camp -tiedeleiriltä.
Tutkijanura kiinnostaisi
Petteri on kunnianhimoinen myös tulevaisuutensa suhteen. Haaveammatikseen hän mainitsee data scientist -ammattinimikkeen ja hän suorittaisi mielellään ylemmän korkeakoulututkinnon jossakin maailman huippuyliopistossa. Opiskelu- ja tutkimusaiheina kiinnostavat algoritmit, tilastotiede ja koneoppiminen. Tutkimustyön antoisuus ja haasteet ovat tulleet Petterille jo tutuiksi. ”Antoisinta on se, että työllä on välitöntä käytännön arvoa, eivätkä tulokset ole pelkästään teoreettisia.” Lisäksi hän kiteyttää sen, mistä tutkijat ovat varmasti samaa mieltä. ”Tutkimustyö opettaa pitkäjänteisyyttä. Usein vaaditaan satojen tuntien työ, ennen kuin tutkimus alkaa tuottaa tulosta.”
Petterin arki eroaa tyypillisestä keskivertolukiolaisen arjesta. Petterin koulupäivä Päivölässä alkaa aamuyhdeksältä ja päättyy arkisin iltayhdeksältä. Opetusta tästä on noin yhdeksän tuntia päivässä. ”Kun suorittaa lukion kahdessa vuodessa, käy töissä kahtena päivänä viikossa, tekee laajan tutkimustyön ja osallistuu kansainväliseen tiedetoimintaan sekä ohjelmointi- ja matematiikkakilpailuihin, jää vapaa-aika vähiin.” Petteri pitää jaksamistaan yllä lenkkeilemällä, ja hän mainitsee harrastuksekseen myös radio-ohjattavat lennokit. Kotonaan hän ehtii käydä kahdesti kuussa. Perheen kannustus sekä tuki ovat Petterille tärkeitä.
Kuinka Petteri rohkaisisi nuorta, joka on kiinnostunut tieteestä ja tutkijanurasta?
”Suosittelen ottamaan selvää, mihin kaikkeen on mahdollisuus osallistua. Päivölän kautta olen saanut tietää monesta tapahtumasta sekä kilpailusta, jotka olisivat muutoin saattaneet mennä ohi. Kilpailujakaan ei kannata pelätä, sillä kaikesta oppii jotakin. On tärkeää kyetä luottamaan työhönsä ja viedä se loppuun asti.”
Teksti: Anna-Riikka Oravakangas
Kuvat: Petteri Timonen, Outi Haatainen (LUMA-keskus Suomi) ja Ella Brandt (LUMA-keskus Suomi)
