Kuinka hallitsijat, pankkiirit, kauppiaat ja papit ovat muovanneet kansainvälistä oikeutta? Millaisia valtapyrkimyksiä näennäisesti hyvien ja kannatettavien lakien ja normien taakse kätkeytyy? Kansainvälisen oikeuden aatehistoria kasaa yhteen 600 vuotta poliittisia, uskonnollisia ja kaupallisia pyrkimyksiä ja oikeutta.

Ensimmäinen lajissaan

Akatemiaprofessori Martti Koskenniemi ja neljän hengen tutkijaryhmä kirjoittaa parhaillaan kansainvälisen oikeuden aatehistoriaa keskiajalta nykypäivään. Lopputulos on yleisesitys aatehistorian näkökulmasta sekä erilliset tutkimukset kansainvälisen oikeuden, uskonnon ja imperialismin suhteista. Koskenniemen edellinen kirja kansainvälisen oikeuden aatehistoriasta 1870-1960 oli hitti, jonka jälkeen hän kulki luennoimassa aiheesta ympäri maailmaa. Nyt Koskenniemen johtaman tutkimusryhmän tavoitteena on kirjoittaa sarja tutkimuksia 600 vuoden ajalta, joissa kuvattaisiin niitä juridisia kieliä, joilla kansainvälinen maailma on otettu haltuun.

Mikä kansainvälinen oikeus?

Kansainvälinen oikeus määrittelee valtioiden välisiä suhteita, kaupankäyntiä, ihmisoikeuksia ja  kansainvälisten järjestöjen asemaa. Se on syntynyt poliittisten, kaupallisten tai uskonnollisten pyrkimysten, käytännön ja eletyn elämän seurauksena. Sääntöjen toteutumista on hankalampi valvoa kuin kansallisen lain toteutumista. Usein sääntöjä myös käytetään omien valtapyrkimysten toteuttamiseen. 

”Vaikka juristit eivät tätä halua korostaa, oli orjuuskin eurooppalaisen oikeuden ylläpitämä järjestelmä”, Koskenniemi toteaa.  ”Tarkoituksenamme onkin tarkastella sitä politiikkaa, jonka edistämiseen kansanvälistä oikeutta on käytetty. Erityisesti olemme kiinnostuneet siitä, miten sitä on käytetty imperialismin välineenä, ja miten sen sisältöä on selitetty uskontoon viitaten”.

Oikeuskäsitys syntyy tarpeeseen

Koskenniemi sijoittaa erilaisia oikeuskäsityksiä siihen poliittiseen, taloudelliseen tai aatteelliseen kontekstiin, jossa ne syntyivät. Kansainvälinen oikeus, luonnonoikeus, Euroopan julkisoikeus, eurooppalainen yksityisoikeus tai kansainvälinen julkisoikeus ovat syntyneet vastauksina tiettyihin tarpeisiin. Uskonnon ja kaupankäynnin merkitys näyttää korostuvan. Juridinen ja poliittinen ajattelu ovat kulkeneet rinnakkain diplomaattisten ja taloudellisten käytäntöjen rakentelun kanssa. Työryhmä tutkii kansainvälisen oikeuden suhdetta ennen muuta uskontoon ja imperialismiin. Miten ne liittyvät toisiinsa? Koskenniemi valaisee asiaa muutamalla esimerkillä.

Espanja laillisti valtansa löytöretkien jälkeen

”Kuvaamme niitä juridisia kieliä, joilla kunnianhimoiset ruhtinaat, liikemiehet tai kirkko ottivat haltuun kansainvälistä maailmaa ja oikeuttivat omaa toimintaansa. Esimerkiksi Espanjan maailmanvalta rakennettiin juridiikan avulla. Tärkeässä asemassa olivat teologit jotka perustelivat löytöretkiä universaalina oikeutena. Esimerkiksi Amerikan alkuperäisväestöä kuritettiin oikeussäännöillä, jotka luotiin varta vasten tarkoitukseensa.”

Hollannin maailmanvalta ja Hugo Grotius

Grotiusta pidetään protestanttisen luonnonoikeuden isänä. Hän oli myös Hollannin Itä-Intian kauppakomppanian juristi, joka aavan meren vapautta ja oikeutettua sotaa koskevilla opeillaan pyrki laajentamaan Hollannin mertentakaisia omistuksia. Luonnonoikeusteorian mukaan on olemassa yleisesti voimassa olevia oikeussääntöjä ja normeja, jotka nousevat suoraan ihmisen olemuksesta. Esimerkiksi ihmisen oikeus vapauteen, elämään tai omaisuuteen ovat luonnollisia, kulttuurista tai aikakaudesta riippumattomia oikeuksia. Espanjan ja Portugalin kaupallinen monopoli rikkoi Grotiuksen mukaan näitä oikeuksia  ja antoi perusteen sodalle näitä vastaan.

Hollannin Itä-Intian kauppakomppanian vuonna 1623 liikkeellelaskema joukkovelkakirja.

Ihmisoikeudet merkittäviksi valistuksen myötä

Ranskan suuri vallankumous ja valistuksen aatteet 1700-luvun lopulla nostivat ihmisoikeudet ja tasa-arvon universaaleiksi oikeuksiksi. Se tarkoitti, että ihmisellä on ihmisolentona tiettyjä syntymäoikeuksia riippumatta siitä, mihin, kenen lapseksi tai kuinka köyhäksi hän on syntynyt. 

”Kiinnostavaa tässä on se, että samaan aikaan, kun Ranska kampanjoi valistuksen hengessä Euroopassa, se piti siirtomaaomistuksia Karibialla,” Koskenniemi pohtii. ”Tarkoituksenamme on kuvata sitä, miten juristit samanaikaisesti perustelivat vapautta Euroopassa ja orjuutta siirtomaissa”.  

Kapitalismin synty ja kansainvälinen oikeus

Koskenniemen tavoitteena on ymmärtää mennyttä maailmaa, joka oli toisenlainen kuin omamme, joka puhui toisenlaista kieltä. ”Uskonto oli juridisesti tärkeä kieli. Sen avulla perusteltiin muun muassa yksityisen omistusoikeuden ja kapitalismin syntyä. Eurooppalaisen oikeuden levitessä maailmalle myös yksityinen omistusoikeus laajeni ja siihen perustuvat kaupalliset suhteet levisivät ympäri maapalloa.”

Koronkiskonta ja katolinen kirkko

Katolinen teologia piti koronkiskontaa vuosisatoja kuolemansyntinä. Kaupallisen kulttuurin, esimerkiksi pankkitoiminnan yleistyessä myös katolisten kirkkoisien tuli pohtia asiaa uudelleen. Näin syntyi valtava määrä ympäri maailmaa ulottuvaa kaupallista normistoa. Katoliset teologit painivat omantunnon kysymysten ja muuttuneen maailman kanssa. Oliko kaupallinen toiminta vain voiton saavuttamiseksi hyväksyttävää? Samaan aikaan protestantit rikastuivat luomalla omia kauppatapojaan ja sääntöjään. Aikanaan myös katolinen kirkko lakkasi pitämästä koronkiskontaa kuolemansyntinä.

Uudet normit 1990-luvulla

Uusimpana trendinä Koskenniemi nostaa esille 1990-luvun. Silloin kauppa, ihmisoikeudet ja ympäristönsuojelu synnyttivät paljon uutta kansainvälistä oikeutta ja myös kansainvälisiä järjestöjä. 

”Kylmän sodan päättyminen mahdollisti myös esimerkiksi kansainvälisen rikosoikeuden nousun. Myös kolmas maailma sai äänensä kuuluville. Toisaalta globalisaatio kärjisti taloudellisia ja kulttuurisia – sekä myös uskonnollisia – vastakkainasetteluita. Kansainvälinen oikeus hajautui erilaisten normien verkostoiksi, jotka pyrkivät edistämään erilaisia, usein ristiriitaisia päämääriä.. Yhtenäisen kansainvälisoikeudellisen kielen sijaan on tullut monia keskenään kilpailevia normistoja. Koskenniemi ei usko tilanteen pikaisesti muuttuvan. 

”Eurooppalaisen valistuksen utopia yhdestä maailmanoikeudesta ja maailmanhallituksesta ei tule toteutumaan”, hän sanoo.

Kansainvälisen oikeuden aatehistoria keskiajalta nykypäivään valmistuu 2016.

Teksti: Marja Nousiainen
Kuvat: Veikko Somerpuro (Koskenniemen kuva) sekä Pixmac.fi ja Wikimedia Commons