Kehu lasta – positiivinen vanhemmuus auttaa ongelmakäytökseen ja ehkäisee mielenterveysongelmia
Voimaperheet–etäohjausta on tarjolla jo lähes kolmanneksessa Suomen neuvoloita. Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksessa kehitetty apu on suunnattu käytösongelmaisten lasten vanhemmille. Luvassa on matalan kynnyksen tukea myös äidin raskaudenaikaiseen masennukseen, koululaisten ahdistukseen ja opiskelijoiden mielenterveyden ylläpitoon. Voimaperheet - varhaislapsuuden käytöshäiriöiden ennaltaehkäisevä hoito-ohjelma on kehitetty osana Suomen Akatemian Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys (SKIDI-KIDS) -tutkimusohjelmaa.
”Se oli tosi iso oivallus meille, että muutos vanhemman käytöksessä vaikuttaa niin paljon lapseen.”
Näin kertoo nelivuotiaan pojan isä, Turun alueella asuva logistiikkapäällikkö. Nimeä ei tässä kerrota lapsen suojelemiseksi.
Poika kohteli päiväkodissa turhan kovakouraisesti muita lapsia, huusi, töni ja halaili väkisin. Kotiinlähtötilanne oli levoton.
”Olo oli aika avuton, kun oli kielletty ja neuvottu, mutta mikään ei auttanut. Vastasimme nelivuotisneuvolassa kyselyyn. Meihin otettiin yhteyttä, että Voimaperheet-ohjelma voisi sopia meille.”
Digitaalinen vanhempainkoulu ja puhelinkonsultaatio kestivät kolme kuukautta.
Perhevalmentaja Linda Casagrande valmentaa perhettä Voimaperheet-sivuston ja puhelimen välityksellä. Kuvaaja Jarna Lindroos
”Teimme tehtäviä verkossa ja opimme palkitsemaan lapsen hyvää käytöstä ja jättämään huonon huomiotta. Puhelimessa saimme viikoittain neuvoja arjen ongelmiin.”
Päiväkodissa menee nyt hyvin.
”Kavereita pojalla on aina ollut. Nyt kun hän on rauhoittunut, hän pärjää kaikkien kanssa entistä paremmin. Kotiinlähtökin sujuu, eikä siihen tarvita enää edes palkintotarroja. On hassua, miten iso juttu joku autotarra voi olla.”
Taustalla laaja tutkimus
”Meidän iso idea on ensin tutkia ja tuoda sitten vahvan tutkimusnäytön saanutta hoitoa kaikkien ulottuville kääntämällä se edullisiksi digipalveluiksi. Voimaperheet on ensimmäinen toimintamalli, joka on edennyt tutkimuksesta perusterveydenhuoltoon”, Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen johtaja Andre Sourander kertoo.
Menetelmä on käytössä jo lähes kolmanneksessa Suomen neuvoloita nelivuotistarkastuksen yhteydessä. Mukana on kuntia muun muassa Turun seudulta, Pohjois-Karjalasta, Etelä-Karjalasta, Kymenlaaksosta, Kainuusta, Lapista, Länsi-Pohjasta, Pirkanmaalta ja pääkaupunkiseudulta.
”Innovaatio on yhdistää seulonta, jolla perheet löytyvät, digitaaliseen apuun ja puhelinkonsultaatioon. Puhelinvalmennus ei ole lyhyt soitto vaan tunnin palaveri. Näin vältetään digitaalisuuden ongelma, keskeyttäminen. Mukaan tullaan helposti, koska kyse ei ole perinteisistä mielenterveyspalveluista, jotka voidaan kokea leimaaviksi.”
Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen tutkijoita palaverissa: Prakash Khanal (vas.), Terja Ristkari, Malin Kinnunen, Kaisa Mishina, Roshan Chudal, Minna Sucksdorff, Terhi Luntamo, Subina Upadhyaya ja Lotta Lempinen. Kuvaaja Jarna Lindroos.
Menetelmän teho tutkittiin RCT-tutkimuksella yhteistyössä perusterveydenhuollon kanssa. Kyselyllä seulottiin 4 656 neuvolan nelivuositarkastukseen tulevaa lasta. 730:ltä löytyi selkeitä käytösongelmia, joista 464 osallistui perheineen tutkimukseen. Lasten ongelmat vähenivät merkitsevästi enemmän kuin vertailuryhmässä. Tulokset on julkaistu JAMA Psychiatry (2016) ja Journal of American Academy of Child and Adolescent Psychiatry (2018) -tiedelehdissä.
Uutta lasten mielenterveystyössä
RCT (randomized controlled trial) eli satunnaistettu, kontrolloitu tutkimus on terveydenhuollossa kansainvälisesti parhaana mahdollisena pidetty tutkimusasetelma.
”Se näyttää, onko menetelmällä oikeasti vaikuttavuutta. Yhdysvalloissa ja muissa Pohjoismaissa näitä tutkimuksia on tehty paljon, mutta Suomessa se on lasten mielenterveystyössä uutta”, Sourander jatkaa.
Sourander aloitti kliinikkona ja työskenteli lasten psykiatrisella osastolla. Väitöskirjassaan hän osoitti, että osastohoito auttoi usein hyvin, paitsi käytöshäiriöihin se ei juuri tepsinyt. Käytöshäiriöt jatkuivat hoidon jälkeenkin aikuisuuteen saakka.
”Tutkin sen jälkeen, miten pysyviä lasten psyykkiset oireet ovat väestötasolla, mitkä ovat riskitekijöitä ja mitkä suojaavat lasta. Jatkoin seurantaa vielä heidän aikuistuttuaan.”
Vastaavat seurantatutkimukset osoittavat, että kolme neljästä aikuisiän mielenterveys- tai päihdehäiriöistä on alkanut ennen 15 ikävuotta ja puolet alkaa ennen murrosikää. Syrjäytyminen, elämänhallinnan ongelmat, mielenterveysongelmat, somaattinen sairastuminen, itsemurhat ja kuolleisuus aikuisiällä ovat yhteyksissä lapsena alkaneisiin mielenterveyden ongelmiin.
”Kun ongelmat ovat pahentuneet, hoito on kallista ja vaikeaa. Siitä lähti kiinnostus selvittää perin pohjin, mitä ennaltaehkäisyllä ja varhaisella tuella voisi saavuttaa.”
Andre Sourander puhuu NordCAP 18 –seminaarissa Turussa.
Varhaista tukea kasvun ajan
Etähoito-ohjelmia on tulossa lisää lapsen eri kehitysvaiheisiin kohdusta aikuiseksi.
”Meillä on tässä elämänkaariajattelu. Tarjotaan varhaista tukea vaiheissa, jotka tutkitusti ovat kriittisiä lapsen mielenterveyden kannalta. Varhainen ongelmien tunnistaminen ja etähoito muodostavat täysin uuden hoidon tason ennen kuin lasten ongelmat pahenevat.”
Äidin masennus vaikuttaa raskausaikana lapsen aivojen kehitykseen. Lapsen synnyttyä se vaikuttaa äidin ja lapsen vuorovaikutussuhteeseen.
”Se on huikea ongelma. Tuoreen tutkimuksen mukaan masennuslääkkeiden käyttö raskausaikana lisää jälkeläisten riskiä sairastua masennukseen nuoruusiässä. Siksi nopealle psykososiaaliselle hoidolle, jota pystytään tarjoamaan heti äitiysneuvolakäynnin jälkeen viikossa, on suuri tarve.”
Lasten yleisin mielenterveysongelma on ahdistus, joka on myös vähiten hoidettu. Ahdistunut lapsi kääntyy usein sisäänpäin ja pääsee hoitoon ehkä vasta vuosien kuluttua, kun puhkeaa masennus.
Tehokkainta lapsen ahdistuneisuuden hoidossa on kognitiivis-behavioraalinen hoito. ”Huolet hallintaan” on alakoululaisille 4.-6. -luokkalaisille suunnattu ohjelma, missä sitä tarjotaan nopeasti etänä. Idea on sama kuin Voimaperheissä. Lapset löydetään kyselyllä digitaalisen ja puhelintuen piiriin.
RCT-tutkimus ohjelman vaikuttavuudesta on alkanut yhteistyökumppanikunnissa.
”Olemme nyt seuloneet yli 20 000 lasta ja RCT-interventioon osallistuu noin 400 lasta.”
Tuloksia alkaa tulla tänä vuonna.
”Olemme jo huomanneet, että vanhemmilla ja terveydenhoitajilla on isompi kynnys hoitaa lapsen ahdistusta kuin käytöshäiriöitä. Pelätään lapsen leimautumista. Vaikka ahdistus ei haittaa muita ihmisiä, lapsi joutuu elämään pahan olon kanssa ja tarvitsee ehdottomasti apua”, Sourander muistuttaa.
”Näen yhtenä seulontojen hyötynä, että vähentää ennakkoluuloja, joita kohdistuu lapsen ahdistuksen hoitoon.”
Mukana lippulaivaohjelmassa
Tarkoitus on selvittää myös, miten pitkälle kantaa pelkkä digitaalinen tuki.
Korkeakouluopintonsa aloittaville nuorille on kehitetty digitaalinen, mielenterveyttä ylläpitävä itseopiskelupaketti, mikä on pilotoitu Turun yliopiston opiskelijoilla.
”Seuraavaksi alkaa tutkimus, jossa tarjotaan kaikille kolmivuotiaiden vanhemmille positiiviseen vanhemmuuteen perustuvaa digitaalista vanhempainkoulua. Vanhemmat saavat ohjelman neuvolasta. Puhelintuki ei sisälly tähän, koska kyse ei ole hoidosta. Tavoitteena on selvittää, parantaako se vanhemmuuden taitoja.”
Jussi Virkkumaa (vas.), Terja Ristkari, Kaisa Mishina ja Malin Kinnunen tekevät sisältöä 3-vuotiaiden vanhemmuusohjelmaan. Kuvaaja Miia Suilamo.
Professori Andre Souranderin perustama Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus on kasvanut kymmenessä vuodessa 55 työntekijän yhteisöksi, joka työllistää tutkijoita, väitöskirjan tekijöitä, tutkimuskoordinaattoreita, tilastotieteilijöitä, tutkimushoitajia ja Voimaperheet-perhevalmentajia.
Keskus toimii Turun yliopistossa. Se on osa Turun yliopiston ja Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen Eriarvoistumisen, interventioiden ja hyvinvointiyhteiskunnan tutkimusyhteenliittymää, joka on valittu mukaan Suomen Akatemian lippulaivaohjelmaan. Ohjelma tukee korkeatasoista tutkimusta, jolla on yhteiskunnallisesti laaja vaikuttavuus.
Tutustu tarkemmin Voimaperheet-konseptiin http://apex.utu.fi/tutkimus/voimaperheet/
Teksti: Ulla Willberg
Kuvat: Jarna Lindroos, Miia Suilamo ja Hanna Oksanen/Turun yliopisto
