Kohdun hyvänlaatuiset lihaskasvaimet eli myoomat ovat hyvin yleisiä. Hyvänlaatuisuudestaan huolimatta ne aiheuttavat monille oireita kuten hyvin runsaita ja kivuliaita kuukautisia, kipua ja painetta alavatsassa, raskaudenaikaisia ongelmia ja jopa hedelmättömyyttä.  Niiden hoitaminen tulee yhteiskunnalle hyvin kalliiksi. Näin kertoo akatemiatutkija Pia Vahteristo, joka on selvittänyt myoomien molekyylibiologiaa. Hyvänlaatuisten kasvainten tutkimus on pitkälti jäänyt syöpätutkimuksen varjoon.

”Olemme selvittäneet kasvaimia aiheuttavan MED12-geenin mutaatioiden toimintaa, niiden vaikutusta geenien ilmenemiseen sekä esiintyvyyttä eri kasvaintyypeissä. Nämä mutaatiot ovat elämän aikana syntyneitä geenivirheitä eivätkä ne periydy. Periytyvän alttiuden selvittämiseksi tavoitteenamme on kehittää menetelmä, jonka avulla voisimme tunnistaa geenivirhettä kantavat henkilöt ja ohjata heidät perinnöllisyysneuvontaan”, Vahteristo kertoo. Myoomat ovat kuitenkin harvoin perinnöllisiä.

Vahteriston ryhmä tutkii myös, voivatko jotkut myoomien alatyypit kehittyä syöviksi. ”Olemme tutkineet kohdun leiomyosarkoomia, jotka ovat pahanlaatuisia ja hyvin aggressiivisia kohdun lihaskasvaimia. Näiden syöpäkasvainten ajatellaan syntyvän eri mekanismien kautta kuin myoomien. Havaitsimme kuitenkin, että yksi yleisimmin mutatoitunut geeni näissäkin kasvaimissa on MED12. Vaikka tavanomaisten myoomien ei ajatella voivan muuttua pahanlaatuisiksi, tavoitteenamme on nyt selvittää, voivatko jotkut harvinaiset myooma-alatyypit kehittyä syöväksi ja olemmekin löytäneet näistä kasvaimista tiettyjä vain syöpäkasvaimille tyypillisiä muutoksia. Pyrimme myös kehittämään menetelmän, jonka avulla pahanlaatuinen syöpäkasvain voitaisiin erottaa hyvänlaatuisesta jo verinäytteen avulla”, Vahteristo kertoo.

Uusia menetelmiä yhteistyön avulla

”Ryhmämme on aloittanut kaikki Suomen yliopistosairaalat kattavan yhteistyöprojektin, jonka puitteissa pyrimme paremmin ymmärtämään syitä leiomyosarkoomien kehittymiselle sekä luomaan uusia työkaluja tarkemman diagnoosin, ennusteen ja uusien hoitojen kehittämiseen. Koska leiomyosarkoomat ovat hyvin harvinaisia, keräämme näytteitä koko maasta saadaksemme lisää luotettavuutta tuloksiin ja tilastollista voimaa analyyseihin”, Vahteristo kertoo.

Uudet sekvensointimenetelmät ovat viime vuosikymmenen aikana mullistaneet syöpätutkimuksen. Vahteriston ryhmä on hyödyntänyt näitä menetelmiä myoomien molekyylitaustan selvittämisessä ja tavoitteena on laajentaa tutkimuksia myös muihin hyvänlaatuisiin kasvaimiin. Yksityiskohtaista geenitietoa voidaan yhä enenevässä määrin hyödyntää tarjoamalla uusia lähestymistapoja kohdennettujen hoitokeinojen kehittämiseen.     

Lisätietoja antaa akatemiatutkija Pia Vahteristo, Helsingin yliopisto, pia.vahteristo@helsinki.fi,
p. 02 9412 5600.

Suomen Akatemian viestintä
Arto Suominen
p. 029 533 5087
arto.suominen@aka.fi      

Kuvateksti: https://myooma.fi/mita-myoomat-ovat/?gclid=CITn45jGxNQCFUuUsgod080NmA