Kollageenitutkija Pihlajaniemi uskalsi tarttua mahdollisuuksiin
Taina Pihlajaniemi, professori Oulun yliopistosta palkittiin äsken arvostetulla lääketieteen Äyräpää-palkinnolla. Suomen Akatemia on valinnut hänen johtamansa tutkimusryhmän huippuyksiköksi vuoteen 2017 saakka. Mitä miettii Pihlajaniemi omasta työstään ja suomalaisesta tieteestä?
Matti Äyräpää -palkinto 2013
Pihlajaniemi vastaanotti juuri lääkäriseura Duodecimin vuosittaisen palkinnon. Kysymyksessä on Suomen arvostetuin lääketieteen palkinto, joka jaetaan merkittävästä kansainvälisen tason tutkimuksesta. Palkintoraati katsoo yksittäistä tutkimusta laajempia kokonaisuuksia. Pihlajaniemi on palkinnosta hyvin otettu: ”Näen tämän suurena kunniana koko sille huippuyksikölle, joka on puurtanut tutkimuksemme parissa.”
Palkinnon myöntäjät näkevät ryhmän tutkimuksella olevan suuria vaikutuksia monien sairauksien tutkimukseen ja hoitoon.
Taina Pihlajaniemi onnittelukukkien kanssa Matti Äyräpää -palkinnon saatuaan.
Kollageenitutkimusta
Mistä löytyy kollageenia? Ihmisessä se on kaikkein yleisin proteiini ja sitä on elimistössä noin 4 kiloa. Ihon kuivapainosta noin 70% on kollageeniä. Parkkinahkaiset kengät ja vyöt ovat kollageeniä. Sitä voi syödä liivatteena tai lääketablettien pinta-aineena. Pihlajaniemi on uransa aikana ehtinyt tutkia kollageeniä monelta puolelta. Aluksi hän tutki proteiiniin liittyviä perinnöllisiä sairauksia.
”Eri kollageeneistä on löydetty satoja geenivirheitä. Niitä tutkitaan jotta voitaisiin kehittää parannuskeinoja.”
Tutkimusryhmä on myös onnistunut löytämään kolme sellaista kollageeniperheen jäsentä, joista tiede ei vielä ollut kuullut aiemmin. Ne ovat proteiineja, jotka ovat säilyneet evoluutiossa. Niillä on siis jokin tärkeä tehtävä. Nyt selvitetään, kuinka nuo kolme perheenjäsentä toimivat aivoissa tai sydämessä. ”Kollageeni on solujen sidosaine. Sillä on oma roolinsa terveessä kehossa, mutta myös monien perinnöllisten ja hankittujen sairauksien synnyssä.”
Elämää tieteessä
Mikä tieteessä ja työssä on ollut tähän saakka kaikkein parasta? ”Tutkijana olen utelias ja kaikelle uudelle avoin. Kun tekee löytöjä ja selvittää jotakin, mitä kukaan muu ei ole ennen tehnyt, se palkitsee. Löydöt voivat olla vain pieniä yksityiskohtia, asioita joihin saa oman puumerkkinsä”, Pihlajaniemi pohtii.
Minkä haluaisit olevan toisin? Hetken mietittyään Pihlajaniemi toivoo, että Suomessa olisi enemmän vahvoja tutkimusryhmiä, joissa on eri ikäisiä, eri vaiheessa olevia tutkijoita.
”Tiedepoliittisilla päättäjillä pitäisi olla halua rakentaa parempia tutkimus-ympäristöjä.
Yhteistyötä tarvitaan enemmän ja menestyjät sen näköjään jo osaavatkin. Pitää tulla rohkeasti pois omasta nurkasta nyhväämästä omien kavereiden kanssa. Tavoitetasoa pitää nostaa ja sillä tavalla rakennetaan myös parempia tutkimusympäristöjä.”
Lääketieteen maailman hän näkee Suomessa hyvin vireänä. ”Meillä ollaan vahvasti kansainvälistä kärkeä ja ajan hermoilla.”
Mielellään roolimallina
Millä lailla oma sukupuoli on vaikuttanut uran kulkuun? ”Tottakai sillä on ollut vaikutusta. Toisaalta olen saanut edustaa monessa työryhmässä naisia ja Pohjois-Suomea. Eikä siinä mitään, teen sen hyvin mielelläni. Jos voin olla roolimalli niin teen senkin mielelläni. Meillä on toisaalta kuitenkin sellainen päätöksentekojärjestelmä, että siinä voi ratkaista asioita muutenkin kuin laadun perusteella. Muutkin tekijät vaikuttavat, esimerkiksi päättäjien sukupuoli.”
Oulun yliopiston tutkimusrehtorina Pihlajaniemi haluaa vaikuttaa siihen, että valinnoissa ollaan mahdollisimman tasapuolisia. Hän tunnustautuu sukupuolikiintiöiden kannattajaksi, vaikka hyväksyy sen, että monet naispäättäjät pitävät kiintiöitä hankalina. Tasa-arvo etenee hitaasti ja siksi kiintiöitä tarvitaan.
”Syrjintää en ole koskaan kokenut, ehkä siksi, että olen saanut tehdä työtä aivan erinomaisten miesten ja naisten keskellä.” Pihlajaniemi on viides nainen Äyräpää-palkituista. Tähän mennessä palkinnon on pokannut myös 40 miestä. Kertooko tämä sitten asenteista naistieteilijöitä kohtaan lääketieteessä? Ehkä ei, sillä tutkijanaisia on tullut hiljalleen lisää alalle. Ja vertailun vuoksi pitäisi katsoa myös muita tieteitä ja taiteita. Paljonko on naisia ja moniko heistä palkitaan.
Tarttukaa mahdollisuuksiin
Pihlajaniemi harrastaa puutarhanhoitoa ja kertoo arvostavansa esteettisiä ja käytännönläheisiä asioita. Lääketieteellisen rinnalla oli aikanaan vaihtoehtona mennä arkkitehtiosaston pääsykokeisiin. Ne olivat kuitenkin niin lähekkäin, että vain toiseen oli mahdollista osallistua. ”Kaikkein suurin vaikutus urallani on varmasti ollut sillä, että minulle on tarjottu tilaisuuksia ja olen osannut tarttua niihin. Professori Kari Kivirikko otti minut aikanaan mukaan ryhmäänsä ja pääsin tekemään väitöskirjaa. Sen jälkeen sain mahdollisuuden lähteä Yhdysvaltoihin tekemään huippututkimusta. Sieltä toin tullessani muun muassa uusia tutkimusmenetelmiä.”
Vuosien varrella Pihlajaniemi on nähnyt myös sen, että tutkijalta vaadittavat ominaisuudet ovat pysyneet samana. ”Tutkimusmenetelmät ja kysymykset vaihtuvat, mutta tutkijan mieli pysyy,” Pihlajaniemi hymyilee.
Teksti: Marja Nousiainen
Kuvat: Marja Nousiainen ja Taina Pihlajaniemi