Pian akatemiaprofessorina aloittava Sirpa Jalkanen Turun yliopistosta on aina pitänyt kaiken tutkimuksensa tavoitteena hyödyttää ihmistä. ”Aina mukana kuvioissa on se peruslääkäri, joka haluaa tutkimuksen jonain päivänä hyödyttävän ihmistä. Eikä ole paha, jos se hyödyttäisi myös Suomen valtiota.” Erityisen surullisena Jalkanen kokee sen, että jotkin jatkokehitystyötä tehneet lääkekehitysyritykset ja lääkekehitysaihiot on kotimaisen rahoituksen puutteen vuoksi jouduttu myymään ulkomaille, missä niistä sitten kerätään miljardivoitot.

Jalkanen on jo vuosia kehittänyt lääkkeitä, joista yksikään ei vielä ole saanut myyntilupaa mutta kaksi on päässyt kliiniseen vaiheeseen eli potilaskokeisiin. Syöpälääkkeet ovat prekliinisessä vaiheessa eli viimeisessä vaiheessa ennen ihmiselle antamista.

Toisella kliiniseen vaiheeseen päässeistä lääkkeistä hoidetaan akuuttia keuhkovauriota. Tämä keuhkovaurio on esimerkiksi influenssan jälkitauti, ja 30–40 prosenttia siihen sairastuneista kuolee. Tähän mennessä lääkettä on jo testattu Englannissa paljon isomman potilasmäärän vuoksi. Se laski kuolleisuuden kahdeksaan prosenttiin. Aikaisemmin sairauteen ei ole ollut mitään lääkettä. Toinen on tarkoitettu kroonisten tulehdustautien hoitoon. Sitä on toistaiseksi testattu sekä reuman että psoriaksen hoitoon lupaavin tuloksin.

Lääkekehitys pitkäjänteistä työtä

Lääkekehitys vie lyhyimmilläänkin kymmenen vuotta, usein yli 20 vuotta. Siksi tarvitaan pitkäjänteistä rahoitusta. Jalkanen onkin saanut Suomen Akatemialta rahoitusta jo 1980-luvun lopusta lähtien, muun muassa akatemiaprofessuurin ensimmäisten naisten joukossa. Tällä hetkellä hän johtaa myös huippuyksikköä ja ensi vuoden alusta hän saa itsekin keskittyä täysipäiväisesti tutkimukseen ja sen johtamiseen, kun uusi akatemiaprofessorikausi alkaa. Huippuyksikössä hän yhdistää ensi vuoden alusta lähtien voimat akatemiaprofessori Kari Alitalon kanssa, molemmathan ovat syöpätutkijoita.

Lisäksi hän jatkaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessorina ainakin akatemiaprofessorikauden alkuun saakka. Sitä kautta on käytettävissä laajat kansalliset tutkimusaineistot kuten Finriski ja Terveys 2000. Niiden avulla Jalkasen tutkimusryhmä analysoi, kuinka varhaisessa vaiheessa syöpä voidaan ennustaa. Kohteena on ollut 8000 suomalaista viiden vuoden välein. Heiltä seurataan yli 50 tekijää, joiden avulla syöpäriskiä voidaan ennustaa. Tavoitteena on päästä hoitamaan syöpää mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

”Esimerkiksi 50-vuotistarkastuksessa tarvitaan ihan pieni määrä näytettä, josta voidaan ajaa suuri joukko riskitekijöitä mittaavia merkkiaineita.” Jalkanen kuitenkin muistuttaa, että syöpää voi ehkäistä vain terveellisillä elämäntavoilla, osaa ei niilläkään: ”Pitää syödä terveellisesti ja nukkua riittävästi, jotta ei tule aukkoa immuunisysteemiin.”

Suomalaiset suosiollisia koehenkilöiksi

Jalkanen kertoo, että Suomi on hyvä maa tehdä tutkimusta, sillä potilaat ovat paljon halukkaampia koehenkilöiksi kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa. Siellä myös lainsäädäntö on tiukempaa. Ei tällainen tutkimus kuitenkaan Suomessakaan ole ongelmatonta: ”Kliiniset kokeet ovat hirveän kalliita, koska ne vaativat raskaan lupaprosessin, pikkutarkan raportoinnin ja ylimääräistä henkilökuntaa itse kokeen läpiviemiseksi. Myös EU:n lainsäädäntö on hyvin monimutkainen.” Tässä vaiheessa keksinnöt yleensä lisenssioidaan firmoille, jotka hoitavat kalleimman kehitystyön aina lääkkeeksi asti.

Jalkasen tutkimusryhmä on viime vuosina keskittynyt tutkimaan, miten syöpä lähtee leviämään imusuonia pitkin. Hän muistuttaa, että syöpähän ei yleensä ole vaarallinen, ennen kuin se lähtee leviämään pitkin ihmisen kehoa muodostaen etäpesäkkeitä. Ja ihmisellä syntyy syöpäsoluja joka päivä, mutta terve immuunijärjestelmä torjuu ne.

”Tutkimme, mitkä molekyylit syövässä ovat ne, jotka aiheuttavat sen leviämisen. Se on suurin kysymys. Olemme luultavasti löytäneet joitakin leviämismekanismeja. Ainakin eläinmalleissa leviämisen esto näyttää toimivan hyvin. Tutkijan pitää kuitenkin olla nöyrä ja muistaa, että hiiri ei ole ihminen. Lääkekehityksessä tulee monia pettymyksiä siksi, koska kuvitellaan, että eläinmallit vastaavat sitä, mitä ihmisessä tapahtuu. Eläinkokeita kuitenkin tarvitaan ja viranomaiset vaativat niitä. Mutta lopullisen tehon näkee vasta sitten, kun lääkettä ensi kerran kokeillaan ihmiseen.”

Vaikuttava tekijä työllistäjänä

Jalkanen on löytänyt uusia molekyylejä ja tutkinut niitä järjestelmällisesti kliiniseen vaiheeseen saakka. Hän on saanut runsaasti tunnustusta tutkimuksestaan, muun muassa suuren pohjoismaisen Anders Jahre -palkinnon. Hän on tehnyt noin 250  tieteellistä artikkelia, jotka on julkaistu merkittävissä tieteellisissä julkaisuissa kuten Naturessa ja Sciencessä. Lisäksi hänellä on runsaasti merkittäviä luottamustehtäviä.

Kun Jalkaselta itseltään kysyy hänen työnsä merkittävyydestä, hän näkee siinä seuraavat seikat: Hänen tutkimuksen työllistää suuren joukon nuoria tutkijoita, joista saadaan uusia tutkijoita.  Toisaalta hankkeiden jatkokehitystyö yrityksissä työllistää monia suomalaisia ja näin hyödyttää Suomea. Tällä hetkellä hänen ryhmässään työskentelee kolmisenkymmentä tutkijaa.

Teksti: Leena Vähäkylä
Kuvat: Vesa-Matti Väärä