Olkalisäkkeen alainen kipu on yksi yleisimmistä olkakivun aiheuttajista, ja siitä syntyvät taloudelliset kustannukset yhteiskunnalle ovat merkittävät. Tämän vuoksi ei ole yhdentekevää, miten vaivasta kärsiviä potilaita hoidetaan. Kipu ilmenee tyypillisesti olkapäätä liikutettaessa, etenkin loitontaessa. Pahimmillaan olkapää saattaa olla kivulias aina leposärkyyn saakka.

Olkalisäkkeen alaisen kivun on katsottu aiheutuvan potilaan olkalisäkkeen alla olevan tilan ahtaudesta ja tämän vuoksi hoitona on yleisesti käytetty leikkausta, jossa jänteille tehdään lisätilaa olkalisäkettä avartamalla. Yleensä alkuvaiheen hoitona on kuntoutus ja kipulääkitys, mutta vaivan pitkittyessä on perinteisesti turvauduttu leikkaushoitoon. Tähystysavusteisen toimenpiteen kehityksen myötä olkalisäkkeen avarruksen suosio lisääntyi 2000-luvun alussa jyrkästi. Vaikuttavaa näyttöä leikkaushoidon hyödystä ei ole, mutta siitä huolimatta olkalisäkkeen avarruksesta on tullut yksi yleisimmistä ortopedisistä toimenpiteistä.

Tähystysavusteinen olkalisäkkeen avarrus. Toimenpiteen tavoitteena on poistaa olkalisäkkeen alapinnasta luuta siten, että kiertäjäkalvosimen jänteille saadaan lisää tilaa.

Toimenpiteen vaikutusta verrattiin niin lumeleikkaukseen kuin tehostettuun kuntoutukseen

Selvitimme tutkimuksessamme tähystysavusteisen olkalisäkkeen avarruksen vaikuttavuutta satunnaistetulla tutkimuksella, jossa avarrusleikkauksen tehoa verrataan niin sanottuun lumeleikkaukseen, jossa mitään toimenpidettä ei tehdä. Lisäksi toimenpiteen vaikuttavuutta verrattiin tehostettuun kuntoutukseen. Valitsimme tutkimukseen 210 potilasta, jotka olivat iältään 35–65-vuotiaita, ja joiden oireet olivat kestäneet hoidosta huolimatta vähintään kolme kuukautta. Ennen hoidon aloittamista muut olkakivun syyt pyrittiin poissulkemaan mahdollisimman tarkasti muun muassa olkapään magneettitutkimuksella. Tutkimukseen soveltuvat potilaat satunnaistettiin kolmeen ryhmän:

1. Olkalisäkkeen avarrus: Potilaille tehdään tähystysavusteinen olkalisäkkeen avarrus.

2. Olkanivelen tähystystutkimus: Potilaille tehdään olkanivelen tähystys, mutta ei olkalisäkkeen alaisen tilan avarrusta (lumeleikkaus).

3. Tehostettu kuntoutus: Potilaille aloitetaan fysioterapeutin ohjaama kiertäjäkalvosimen tehostettu kuntoutus.

Tutkimme hoidon tehoa useilla seurantakäynneillä, joista viimeisin tehtiin viiden vuoden kuluttua tutkimuksen aloituksesta. Tärkeimpänä mittarina käytimme potilaiden kokemaa kipua rasituksessa ja levossa. Lisäksi kartoitimme potilaan subjektiivista tyytyväisyyttä, hoidon vaikutusta elämänlaatuun ja olkapään toimintakykyä.

Seurantamme perusteella yksikään kolmesta potilasryhmästä ei pärjännyt tuloksissa muita paremmin, vaan olkapään tilanne parani kaikissa ryhmissä.

Tulos peräänkuuluttaa muutosta hoitokäytäntöihin

Tuloksemme osoittavat, ettei tähystysavusteinen olkalisäkkeen avarrus ole lumetoimenpidettä tai tehostettua kuntoutusta tehokkaampi potilaiden hoidossa. Tutkimuksemme perusteella emme suosittele olkalisäkkeen avarrustoimenpiteen käyttöä olkalisäkkeen alaisen kivun hoidossa. Tutkimuksemme jatkuu kymmenen vuoden seurantaan asti, jolloin aiomme oireiden lisäksi selvittää toimenpiteen mahdollista vaikutusta rapaumaperäisen kiertäjäkalvosimen repeämän synnyssä.

Lisätietoa tutkimuksesta ja sen tuloksista löydät tutkimusryhmämme kotisivulta

Teksti ja kuvat: LL Kari Kanto, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri, FICEBO tutkimusryhmä, Helsingin yliopisto

Kirjoitus on osa Terveyden tutkimuksen tutkijakoulun Kliinisen tohtoriohjelman ja Suomen Akatemian "Tieteen popularisointi – näin kerron tutkimuksestani" -kurssin juttusarjaa.