Meemien lukutaito on kansalaistaito

Kukapa ei olisi joskus nauranut nettipilakuvalle, jossa tekstin kera kommentoidaan nasevasti jotain ilmiötä? Tutkijatohtori Saara Särmä Tampereen yliopistosta (TAU) tarkastelee, miten meemeillä reagoidaan maailmanpoliittisiin tapahtumiin ja pyritään vaikuttamaan kansainväliseen politiikkaan.

Aihe on yksi Visual Studies Lab -verkoston projekteista, joissa tarkastellaan visuaalista kulttuuria. Verkostoa vetävät Asko Lehmuskallio (TAU) ja Eeva Luhtakallio (HY). Visual Studies Labissä tutkitaan visuaalista kulttuuria yhteiskunnallisesta ja humanistisesta näkökulmasta, yhteistyössä luonnon- ja teknistieteellisten kollegojen kanssa.

Onko meemi naurun paikka?

Särmää meemeissä kiinnostavat visuaalinen humoristinen kommunikaatio ja meemilogiikka vaikuttamisen välineenä. Siksi hän peilaa meemejä naurun ja huumorin teorioita vasten.

Meemi voi toimia keskustelun avauksena vääränlaisesta vallankäytöstä tekemällä siitä naurunalaisen. Hän kertoo luomastaan Congrats, you have an all male panel! -meemistä. Se otti tulta alleen, ja peukkua näyttävän Ritari Ässän kuvaa liimaillaan globaalisti tapahtumamainoksiin, jos panelistien kuvasarjasta puuttuvat naiset.

Huumori puuttuu äärimmäisen myötätunnon ilmaisuina käytetyistä meemeistä. Tragedioiden yhteydessä lähtee leviämään esimerkiksi tunnetun maamerkin kuva särkynein sydämin ja #prayfor-tunnisteet.

Häijyksi naurattajaksi meemi taas valjastetaan, jos siinä pilkataan poliittisissa tai vallan rakenteissa alempiasemaista, mahdollisesti vielä sisäpiirihuumorin kautta. "Feministisestä kirjallisuudesta saa pohjaa käsitellä esimerkiksi sukupuolittunutta nettivihaa. Feminisointi on myös yksi alempiarvoistamisen väline." Ei esimerkiksi kestänyt kauan, kun Hello Kitty -hahmo yhdistettiin meemiin, jossa toistuvana elementtinä oli maailmanpolitiikasta poimittu Iranin epäonninen ohjuskoe.

Meemien synkkä puoli ei ole vieras Särmälle, sillä hän oli maanpuolustuskorkeakoulussa HYTE-tutkimushankkeessa, joka selvittää hybridin terrorin toimintatapoja mediaympäristössä. Nykyään monet toimijat valtioista aktivisteihin tuottavat ja levittävät meemejä. Ne ovat strategisia, ja tarkoitus on vaikuttaa kansainväliseen politiikkaan. Enevässä määrin meemejä tehtaillaan myös ääripoliittisessa mielessä. "Niiden toistamiseen liittyy eettisiä kysymyksiä. Visuaalinen poliittinen lukutaito on tarpeen."

Kriittinen visuaalinen lukutaito on kansalaistaito

"Netti-ilmiöiden tunteminen ja kyky tulkita niitä on tärkeä kansalaistaito. Meemien tuntemus on osa työkalupakkia, kuten faktantarkistamisen ja lähdekritiikin työkalut. Toivottavasti tutkimukseni osaaltaan lisää ymmärrystä meemeistä ja sitä kautta kriittistä visuaalista lukutaitoa."

Meemi on lähes poikkeuksetta irrotettu kontekstistaan ja vain raapaisee aihettaan. Meemejä kannattaa katsoa samalla kriittisellä silmällä kuin informaatiota yleensäkin: kuka jakaa, kenelle, mitä sillä halutaan viestiä, mihin kaikkeen meemin kuvat ja tekstit viittaavat?

Kuvan tulkinta heijastaa aina katsojansa käsityksiä aiheesta, joten meemiä ei voi Särmän mukaan sinänsä ymmärtää väärin. Rinnalle on silti nostettava muita näkökulmia, koska kuvan ja huumorin vaikutus ihmisen ajatusrakenteisiin voi olla väkevä. "On väärinymmärrys, jos ymmärtää viattomaksi vaikkapa ääripoliittisen meemiviestin." Kaikki meemit eivät ole vaarattomia ja viattomia.

Perinteinen sisältöanalyysi, visuaalisen tutkimuksen metodit yhdistyvät taideperustaisiin menetelmiin Saara Särmän tutkiessa meemien merkityksiä. Esimerkiksi kollaasimenetelmällä saadaan uniikkia aineistoa tarkasteltavaksi. Kuva: Saara Särmä

Maailmanpolitiikkaa meemeissä

Särmä kertoo, että monelle arkipäiväinen ymmärrys maailmanpolitiikasta on anekdootinomaista ja sirpaloitunutta. Moni tapahtuma saattaa hyvinkin tulla vastaan siitä jo syntyneen parodian muodossa.

Siksi Särmä selvittää tutkimuksessaan myös lähtökohdan: miten ihmiset ylipäänsä mieltävät maailmanpolitiikan? Mitä muuta kuvastoon nousee kuin lapsekas Trump, paidaton Putin ja Pohjois-Korea?

"Aineistoa kerään joukkoistamisen menetelmin, esimerkiksi omien somekanavien kautta. Suunnittelen myös taideperustaisia työpajoja, joissa tehdään kollaaseja jatkotulkintoja varten."

Taideperustainen tutkimustapa puoltaa paikkansa, kun kartoitetaan, mitä kaikkea visuaalisesta viestinnästä on ymmärrettävissä. "Tieteellisessä kirjoittamisessa yleensä esitetään argumentti ja sulkeistetaan muut argumentit pois. Taideperustaisissa menetelmissä avautuu tilaa monenlaisille rinnakkaisille tulkinnoille." Se on hyvä lähtökohta, kun puretaan kuvasta monia kerroksia ja niiden eri merkitystä eri yleisöille.

Mitä paremmin ymmärtää koko ajan visualisoituvampaa ympäristöä, sen paremmin voi ymmärtää myös omia valintojaan ja päätöksiään. Visual Studies Lab -verkostossa avataan visuaalisuuden ilmiöitä. Tutkimusaiheita ovat meemien lisäksi mm. valvonnan arkipäiväistyminen, ihmisen digitaaliset kasvot, valokuvan eettisyys ja totuudellisuus sekä demokratian kuvallinen rakentuminen. Kuva: Saara Särmä

Visual Studies Lab

Kolmivuotinen tutkijatohtorihanke on Särmälle ratkaiseva väylä keskittyä pitkäjänteisesti tutkimustyöhön. "Työn rytmittämiseen vaikuttaa, jos toimeentuloa hankkii useista lähteistä ja pätkistä, kuten olen itsekin tehnyt."

"Visuaalisen kulttuurin tutkimuksen merkitys tunnustetaan kansainvälisesti enenevässä määrin, mutta Suomessa alaan liittyvä työ on jäänyt osittain pistemäiseksi", kertoo Lehmuskallio. Nyt yhteistyön ja pitkäjänteisyyden mahdollistaa ulkopuolinen rahoitus Suomen Akatemialta.

Visual Studies Labin verkostossa on tällä hetkellä vajaa 20 tutkijaa, yksittäisten tutkijatohtoreiden ja akatemiatutkijoiden hankkeiden lisäksi 4-6 henkilön hankkeita. Näitä rahoitetaan Suomen Akatemian lisäksi Euroopan tutkimusneuvostosta (ERC) ja Koneen säätiöstä. Visual Studies Lab mahdollistaa yhteistyön yli projektirajojen, ja edesauttaa kuvan ja visuaalisen kulttuurin yhteiskunnallisen roolin tutkimusta. Tämä on niin Suomessa kuin kansainvälisestikin poikkeuksellista.

Lue lisää https://www.visualstudieslab.fi

Teksti: Nina Mäki-Kihniä