Naisjohtoiset yritykset ovat taloudellisesti vakaammalla pohjalla kuin miesten johtamat. Muun muassa tämä käy ilmi professori Sami Vähämaan vetämästä tutkimushankkeesta. Hän tutkii Suomen Akatemian rahoituksella, miten sukupuolten väliset erot käyttäytymisessä vaikuttavat yritysten taloudelliseen päätöksentekoon.

Tutkimushankkeen tähänastiset tulokset osoittavat myös, että naisten johtamissa yrityksissä on paremmat hallinto- ja valvontajärjestelmät ja sukupuolten väliset erot esimerkiksi riskinottohalukkuudessa ja konservatiivisuudessa heijastuvat yrityksen riskisyyteen ja taloudellisen raportoinnin laatuun.

Tästä näkökulmasta onkin mielenkiintoista, että naisten määrä erityisesti suurten pörssiyhtiöiden johdossa sekä Suomessa että muissa länsimaissa on erittäin alhainen. Yhdysvalloissa naisten määrä toimitusjohtajina on kasvanut viime vuosina, mutta sielläkin vain noin viidellä prosentilla suurista pörssiyrityksistä on naisjohtaja. Suomessa naistoimitusjohtaja on tällä hetkellä vain yhdessä pörssiyrityksessä. Siksi Vähämaan käyttämät tutkimusaineistot ovat pääasiallisesti Yhdysvalloista.

Yritysten hallituksissa on jo hieman enemmän naisia, Suomessa tällä hetkellä noin 20 prosenttia pörssiyritysten hallitusten jäsenistä. Norjassa naisedustus hallituksissa on suurinta, mutta se onkin ainoa valtio, jossa on käytössä sukupuolikiintiöt hallitusten jäsenille. Tutkimusten mukaan naisedustus yritysten hallituksissa voi vaikuttaa positiivisesti yrityksen toimintaan. "Naiset ovat esimerkiksi useammin läsnä kokouksissa ja he ovat paremmin valmistautuneita niihin. Naiset ovat vastuuntuntoisempia", selventää Vähämaa.

EU tuo naiskiintiöt yrityksiin

Euroopan unioniin on tulossa direktiivi, jonka mukaan pörssiyhtiöiden hallituksen jäsenistä vähintään 40 prosenttia tulisi olla naisia vuoteen 2020 mennessä. Tätä direktiiviä laadittaessa on huomioitu myös Vähämaan tutkimustuloksia. Vähämaa ei kuitenkaan kannata naiskiintiöitä varauksettomasti. Yksi merkittävä ongelma on puute sopivista naisista ja vaarana on se, että tehtävään ei voida kiintiöiden seurauksena valita parasta ja pätevintä henkilöä.

Jo nyt Suomessa samat naiset ovat useiden eri yritysten hallituksissa ja Norjassa on havaittu, että sukupuolikiintiön käyttöönoton jälkeen hallituksiin on jouduttu valitsemaan aiempaa kokemattomampia henkilöitä. Tässä Vähämaa näkee naisilla terästäytymisen paikan: naisten olisi entistä aktiivisemmin pyrittävä yritysten johtotehtäviin, jotta muutos saataisiin aikaan.

Monet naiset eivät kuitenkaan ole työurakeskeisiä, toisilla perheen perustaminen saa asettamaan perheen etusijalle ja uran vasta sen jälkeen. Kiireinen ja vaativa työ ei siis välttämättä houkuttele perhekeskeisiä naisia johtotehtäviin. Toisaalta naisten on myös ollut vaikea nousta yritysten johtoon. Vähämaa onkin vakuuttunut, että yritysten ylimpään johtoon nousseet naiset ovat poikkeuksellisen kyvykkäitä ja pärjäävät siksi erinomaisesti työssään. Huipulla olevat naiset ovat siis keskimäärin kyvykkäämpiä kuin huipulla olevat miehet.

Monta näkökulmaa naisjohtajuudesta

Vähämaan johtama tutkimusryhmä on tutkinut naisia myös yritysten tilinpäätösraportoinnin näkökulmasta. Ryhmä on esimerkiksi tutkinut, miten toimitusjohtajan ja talousjohtajan sukupuoli vaikuttaa tilinpäätösinformaation laatuun. Tulosten mukaan naisjohtoisissa yrityksissä tilinpäätösinformaatio on laadukkaampaa kuin miesten johtamissa yrityksissä.

"Olemme katsoneet myös sitä, mitä tapahtuu, jos johdon sukupuoli vaihtuu. Myös silloin on havaittu siirtymää kohti korkealaatuisempaa raportointia", kertoo Vähämaa.

Tutkimusryhmä on tutkinut myös tilintarkastajien sukupuolen vaikutusta tilinpäätösraportoinnin laatuun pohjoismaisella aineistolla. Myös näissä tutkimuksissa on havaittu, että sukupuolten väliset erot käyttäytymisessä vaikuttavat taloudellisiin päätöksiin. Tulokset osoittavat, että naistilintarkastajilla on positiivinen vaikutus tilinpäätösinformaation laatuun. Ja hieman yllättäen tutkimustulokset myös osoittavat, että heidän palkkionsa ovat suurempia kuin miestilintarkastajien. Vähämaan arvion mukaan tämä voi johtua siitä, että naistilintarkastajat ovat perusteellisempia ja huolellisempia.

Viimeisimmässä Vähämaan tutkimuksessa on selvitetty naisjohdon vaikutuksia yhdysvaltalaisissa pankeissa. Yhteistyössä Yhdysvaltain valtionvarainministeriön pankkivalvonnan kanssa toteutetussa tutkimuksessa havaittiin, että naisten johtamat pankit ovat vakavaraisempia ja ne selviytyivät miesjohtoisia pankkeja paremmin rahoitusmarkkinakriisistä vuosina 2008–2010. Yksi syy Vähämaan mukaan on se, että naiset pyrkivät välttämään liiallista riskinottoa.

Naistutkimuksen vähäisyys laskentatoimessa sai innostumaan naisnäkökulmasta

Vähämaa on laskentatoimen ja rahoituksen professori Vaasan yliopistossa. Hänet nimitettiin määräaikaiseen professorin tehtävään vain 28-vuotiaana vuonna 2006. Tutkimustoiminnassaan hän on keskittynyt erityisesti rahoitusmarkkinoiden tutkimiseen. Hän nauraa kuitenkin kiinnostuneensa taloudesta vähän liiankin laaja-alaisesti. Väitöskirjansa hän teki johdannaismarkkinoista ja erityisesti optioiden hinnoista johdetusta informaatiosta.

Vähämaa ei tarkkaan muista, mikä sai hänet innostumaan naistutkimuksesta. Johtamisen tieteenalalla sukupuolitutkimusta on tehty jo pitkään ja jonkin verran myös taloustieteessä. Laskentatoimen ja rahoituksen alalla se on kuitenkin edelleen harvinaista. Ensimmäiset Vähämaan omaa tieteenalaa sivuavat tutkimukset on tehty vasta 2000-luvun alussa.

"Aloin kiinnostua aiheesta vuonna 2007. Silloin kirjoitin ensimmäisen naisiin liittyvän artikkelin. Laskentatoimen ja rahoituksen alalla oli tehty todella vähän tutkimuksia, jotka liittyivät naistoimitusjohtajiin, naisedustukseen yritysten hallituksissa tai vaikkapa tilintarkastajien sukupuoleen. Aloimme perehtyä muiden alojen kirjallisuuteen aiheesta ja omalla alalla aiemmin tehtyihin tutkimuksiin. Vähitellen mukaan tuli myös uusia tutkijoita."

Vaasassa Vähämaan johtamassa tutkimusryhmässä työskentelee tällä hetkellä kaksi väitellyttä tutkijaa. Tutkimusryhmä tekee tiivistä yhteistyötä useiden eri kansainvälisten tutkijoiden sekä Itä-Suomen yliopistossa toimivan tutkimusryhmän kanssa.

Teksti ja henkilökuva: Leena Vähäkylä