Nielurisaleikkauksen seurauksena usein kipua ja jälkivuotoa
Nielurisojen poisto tehdään Suomessa vuosittain noin 8000 potilaalle. Leikkauksen jälkeisen kivun tiedetään olevan voimakasta, mutta sen kestosta ei ole ollut tarkkaa tietoa. Kivun hoitoon käytettävien tulehduskipulääkkeiden sekä kivun- ja pahoinvoinnin estoon käytetyn kortisonin on useimmissa tutkimuksissa todettu parantavan toipumista. Joissakin tutkimuksissa kortisonin ja tulehduskipulääkkeiden on molempien epäilty lisäävän uusintaoperaatiota vaativien jälkivuotojen riskiä. Kipulääkkeiden ja paikallispuudutteiden tehosta ei ole aiemmin ollut luotettavaa näyttöä aikuisilla.
Selvitin väitöstutkimuksessani HUS korvaklinikalla vuosina 2008-2009 nielurisaleikkauksessa käyneiden potilaiden hoidossa käytettyjen lääkkeiden vaikutusta leikkauksen jälkeisiin komplikaatioihin. Lisäksi selvitin tutkimusnäyttöä kipulääkkeiden tehosta nielurisaleikkauskivun hoidossa. Potilastutkimuksessa tutkin leikkauksen aikana laitetun pinnallisen ropivakaiini-puudutteen tehokkuutta nielurisaleikkauskivun estossa. Kivun voimakkuudesta ja muista oireista kerättiin tietoa kahden viikon ajan sähköpostiin lähetetyn kyselyn avulla.
Miksi nielurisoja poistetaan?
Nielurisaleikkauksen tavallisimmat syyt ovat kuorsausta tai uniapneaa aiheuttava nielurisakudoksen liikakasvu, toistuvat nielutulehdukset ja kasvaimet. Leikkauksen jälkeen kotiutuminen tapahtuu yleensä saman päivän iltana. Toipuminen kestää 1-2 viikkoa, jonka aikana esiintyy usein merkittävää kipua ja niin syöminen kuin juominenkin on hankalaa.
Mahdollista leikkausalueen verenvuotoa eli jälkivuotoa ilmenee useimmiten viikon kuluttua leikkauksesta: tämä liittyy arpikudoksen irtoamiseen ja haavan paranemiseen. Vähäinen vuoto, jossa sylki on hiukan punertavaa, on yleistä. Uusintatoimenpiteen vaativa runsaampi jälkivuoto hoidetaan tavallisimmin paikallispuudutuksessa, mutta etenkin lapsilla saatetaan tarvita nukutusta.
Myöhäinen jälkivuoto noin viikon kuluttua leikkauksesta on yleistä
Tutkimuksessani ilmeni, että jälkivuoto ja kipu olivat yleisin syy yhteydenottoon leikkauksen jälkeen. Jälkivuotoa ilmaantui 15 prosentille aikuisista ja 7 prosentille lapsista. Kipulääkkeet tai kortisoni eivät lisänneet jälkivuotoja tai muita komplikaatioita.
Lapsipotilailla nielurisan poiston yhteydessä käytetty paikallinen puudutus lidokaiinilla liittyi lisääntyneeseen myöhäisen jälkivuodon riskiin. Koska lapsilla yleisin syy leikkaukseen on nielurisojen liikakasvusta aiheutuvat oireet, on viime aikoina siirrytty tekniikkaan, jossa nielurisat poistetaan vain osittain. Tällöin leikkauksen jälkeinen kipu ja riski jälkivuotoon ovat pienemmät.
Lääkkeillä vaikutetaan eri kohtiin elimistön kivunsäätelyjärjestelmässä
Nielurisaleikkauskivun hoitoon käytettävillä parasetamolilla, tulehduskipulääkkeillä, kortisonilla, pregabaliinilla, gabapentiinillä ja dekstrometorfaanilla on vain lievä tai kohtalainen teho kipuun leikkauspäivänä. Uusien, seuranta-ajaltaan pidempien tutkimusten tarve tuli selvästi esille. Pinnallinen puudute ropivakaiinilla ei vähentänyt merkittävästi leikkauksen jälkeistä kipua ensimmäisen viikon aikana, mutta näytti alentavan kipulääkkeiden kulutusta toisella viikolla.
Eri osatutkimukset vahvistivat havainnon, että kipu on yleensä keskivaikeaa tai voimakasta reilun viikon ajan, ja riittävän tehon aikaansaamiseksi tarvitaan multimodaalista kivunhoitoa. Tämä tarkoittaa sitä, että eri lääkkeillä vaikutetaan eri kohtiin elimistön kivunsäätelyjärjestelmässä. Yksittäisen kipulääkkeen annos pysyy silloin kohtuullisena ja mahdollisilta haittavaikutuksilta vältytään.
Teksti: Anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri, LL Kaisa Tolska, HUS ATeK
Kuvat: Kaisa Tolska, Mostphotos
Kirjoitus on osa Terveyden tutkimuksen tutkijakoulun Kliinisen tohtoriohjelman ja Suomen Akatemian ”Tieteen popularisointi – näin kerron tutkimuksestani” -kurssin juttusarjaa. Lisätietoja: https://www.helsinki.fi/en/research/doctoral-education/doctoral-schools-and-programmes/doctoral-school-in-health-sciences/dshealth-courses#section-48338