Rajoitteet uhkaavat kansainvälistä kauppaa
Toisen maailmansodan jälkeen maailmankaupan esteet ovat madaltuneet merkittävästi, mikä on mahdollistanut taloudellisen kasvun ja ylläpitänyt poliittista vakautta. Vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen nationalismi ja protektionismi eli kotimaisten tuottajien suojelu ulkomaista kilpailua rajoittamalla on kuitenkin kasvanut. Britannian Brexit sekä Kiinan ja Yhdysvaltojen välinen kauppasota ovat esimerkkejä rajoittavista toimista, jotka horjuttavat globalisaatiota ja uhkaavat kansainvälistä kauppaa. Valtiot asettavat muun muassa tuontitulleja ja kiintiöitä suojellakseen oman maansa työllisyyttä, tasatakseen valtion tuontitasetta ja rajoittaakseen kilpailua kasvavilla aloilla. Näillä toimenpiteillä on merkittäviä seurauksia yrityksille ja eri toimialoille.
Arvoketju-käsite kuvaa jonkin hyödykkeen vaiheittaista jalostumista raaka-aineesta valmiiksi tuotteeksi. Jokainen arvoketjun vaihe, yksittäinen prosessi, nostaa tuotteen arvoa. Kansainvälistä kauppaa rajoittavat toimet voivat aiheuttaa muutoksia etenkin monimutkaisten ja maalimanlaajuisesti hajautuneiden arvoketjujen toiminnoissa ja sijainnissa.
Toimien vaikutukset usein moninkertaistuvat, mikäli raaka-aineiden hankinta, tuotanto ja myynti tapahtuvat eri maissa. Esimerkiksi tuontitullit lisätään yleensä tuotteen bruttoarvon päälle: tuotteen hintaan lisätään siis veroluonteinen maksu aina, kun raaka-aineet, komponentit tai lopputuotteet ylittävät valtioiden rajat. On tärkeää tiedostaa mitä riskit ovat ja miten niitä voidaan ennakoida. Näin yritykset voivat minimoida kaupparajoitteiden kielteiset taloudelliset vaikutukset.
Valtioiden puuttuminen markkinoihin uhkaa aurinkopaneelialan kasvua
Valtioiden rooli on ollut merkittävä aurinkopaneeliteollisuudessa. Markkinoihin puuttuminen on tukenut aurinkoenergian yleistymistä, mutta myös rajoittanut alan kehitystä aiheuttaen voimakkaita hinnanvaihteluita. Aurinkopaneelien hyödyntäminen ja kapasiteetti ovat riippuvaisia aurinkosähkön hinnasta sekä verkkopariteetin saavuttamisesta, joka tarkoittaa aurinkoenergialla tuotetun sähkön hinnan laskua vähintään verkosta saatavan sähkön tasolle. Ala on kasvanut etenkin 2010-luvulla poikkeuksellisen voimakkaasti, sillä paneelien hinta on laskenut ja aurinkoenergian kapasiteetti on kasvanut merkittävästi.
Valtioiden puuttuminen markkinoihin ja nopeasti muuttuvat poliittiset riskit uhkaavat kuitenkin alan kasvua ja luovat tarpeita muutoksille arvoketjuissa. Valtiot ovat kiihdyttäneet erilaisilla tuilla kotimaista tuotantoaan sekä asettaneet korkeita tuontitulleja ja minimihintoja rajoittaakseen Aasiassa tuotettujen edullisten aurinkopaneelien tuontia. Esimerkiksi Trumpin hallinnon tammikuussa 2018 kiinalaisille aurinkopaneeleille asettamat 30 prosentin tuontitullit ovat ajaneet osan kiinalaisista yrityksistä lisäämään investointeja Yhdysvaltoihin, jotta ne välttäisivät tullit. Näiden toimien on arvioitu vääristävän kilpailua, nostavan hintoja ja vaikuttavan koko toimialan kehitykseen.
Ymmärryksen lisääminen protektionismin riskeistä ja niiden hallinnasta
Kirjallisuudessa protektionismia on tarkasteltu osana poliittisia riskejä ja sen taloudellisia vaikutuksia yhteiskuntaan on tutkittu. Aihetta olisi kuitenkin tärkeää analysoida myös kansainvälisesti verkottuneiden arvoketjujen näkökulmasta: markkinoiden epävarmuus on kasvanut maailmalla ja poliittiset riskit aiheuttavat haasteita kansainväliselle kaupalle. Edistän globaaleiden arvoketjujen tutkimusta selvittämällä, miten yritykset ennakoivat ja hallitsevat rajoitteisiin liittyviä riskejä.
Tutkin väitöskirjassani millaisia riskejä protektionismi luo globaaleille arvoketjuille. Sen lisäksi tarkastelen, miten protektionismi vaikuttaa kansainvälisiin arvoketjuihin ja millä tavoin yritykset vastaavat siihen liittyviin riskeihin aurinkopaneeliteollisuudessa. Aineistona hyödynnän aurinkopaneelialan asiantuntijoiden haastatteluja, alan yritysten tilinpäätöksiä ja mediaa, esimerkiksi talouslehtiä.
Tutkimukseni lisää yritysjohdon ymmärrystä kansainvälisesti verkottuneiden arvoketjujen riskienhallinnasta aurinkopaneeliteollisuudessa ja antaa työkaluja protektionismin riskien ennakointiin ja hallintaan. Myös päättäjät voivat hyödyntää riskeistä ja niiden seurauksista saatua tietoa poliittisessa päätöksenteossa. Tutkimus keskittyy aurinkopaneelialan kontekstiin, mutta tulokset ovat yleistettävissä tietyin rajoituksin myös muihin toimialoihin.
Teksti: Maisa Hurskainen, Tohtorikoulutettava, Kansainvälinen Liiketoiminta, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu (TSE)
Kuvat: Maisa Hurskainen, Pixabay
Kirjoitus on osa Turun yliopiston tutkijakoulun (UTUGS) ja Suomen Akatemian ”Tieteen popularisointi” -kurssin juttusarjaa. Lisätietoja Turun yliopiston verkkosivuilta.
