Pretibiaaliset vammat eli säären alueen ruhjevammat ovat yleisiä haurailla vanhuksilla. Vammat sattuvat tavallisesti pienten kolhujen ja kaatumisten seurauksena säären alueelle (eng. pretibial region). Syntynyt kudosvaurio voi olla pretibiaalinen laseraatio, eli ihon läpäisevä repeämä, tai pretibiaalinen hematooma, joka puolestaan on ihonalaiskudokseen syntyvä laajeneva verenvuoto.

Tyypillisesti pretibiaalisia vammoja sattuu ikääntyneille naisille, toki myös miehille. Naisten yliedustuksen on ajateltu johtuvan esimerkiksi naisten usein käyttämistä hameista, jotka tarjoavat niukasti suojaa säärten alueelle. Naiset tekevät myös usein kotitöitä, jotka puolestaan altistavat tapaturmille. Lisäksi merkittävä riskitekijä on hauras iho, joka on etenkin naisilla tavanomainen, kun hormonitoiminta muuttuu ikääntyessä. Vamman saaneet ovat monisairaita ja -lääkittyjä, erityisesti kortisonilääkkeiden ja verenohentajien käyttö on yleistä riskiryhmässä. Vammautuneiden toimintakyky on tyypillisesti jo valmiiksi alentunutta – liikkuminen tapahtuu apuvälineen kanssa ja mukana kuvioissa on kotihoito tai muu palveluasuminen. Usein henkilöllä on jo muistin heikentymääkin. Pretibiaaliset vammat voivat uhata vanhuksen toimintakykyä entisestään, koska paraneminen on usein hidasta aiempien sairauksien ja hauraan ihon vuoksi. 

Ruhjevammat ilmenevät haavoina tai laajenevina verenpurkaumina

Pretibiaaliset laseraatiot käsittävät eri asteisia ihon läpäiseviä repeämiä, eli haavoja. Ne poikkeavat kuitenkin tavallisista terveen ihmisen viiltohaavoista monella tapaa. Hauras iho repeää mitättömältä tuntuvasta vammasta, lähes itsestään, ja muodostaa useimmiten palkeenkielimäisen ihokaistaleen. Lääkäri ei pysty ompelemaan tällaisia haavoja, sillä ompeleet eivät pidä paperinohuessa ihossa. Sen vuoksi hoitona suositellaankin ihoteippien käyttöä. Vammautuessa ihoa saattaa myös irrota kokonaan, jolloin syntyvän ihopuutoksen paikkaaminen voi vaatia ihonsiirteen.

Pretibiaalinen hematooma eli ihonalainen verenpurkauma taas syntyy, kun pienen vamman seurauksena ihonalaisessa rasvassa kulkeva laskimo tai pieni valtimo repeää aiheuttaen verenvuodon lihaskalvon ja ihonalaisen rasvan väliseen tilaan. Terveelle ihmiselle vastaavassa tilanteessa syntyy yleensä tavallinen mustelma. Vanhuksella sen sijaan hauraan ihon alentunut kimmoisuus ei jaksa pysäyttää verenvuotoa, eikä veri hyydy verenohennuslääkityksen vuoksi, joten vuoto laajenee isolle alueelle sääressä. Vamma on alkuun salakavala: se voi muistuttaa ulkonäöltään muitakin tautitiloja kuten ruusua ja laskimotukosta, sekä nostaa lämpöä, jonka vuoksi diagnoosi voi viivästyä.

Jos pretibiaalinen hematooma jää tunnistamatta ja hoitamatta, verenvuodon aiheuttama paine aiheuttaa ihoon kuolion. Tällöin tarvitaan leikkaushoitoa ihonsiirteellä. Pretibiaalinen hematooma tulisi poistaa kirurgisesti ihon alta mahdollisimman pian, ennen ihon kuolioitumista.

Vanhusten ruhjevammoihin kannattaa suhtautua vakavasti

Säären alueen ruhjevammoja on esiintynyt aina, mutta ikääntyneiden määrän kasvaessa vammojen ilmaantuvuus kasvaa huomattavasti. Sairaalapäivystyksissä näkyy yhä enemmän vanhuksia säären alueelle kehittyneen mustan ihokuolion kanssa. Pretibiaalisen vamman käsite on uusi, eikä vammatyyppiä ole aikaisemmin ymmärretty tunnistaa omaksi tautiryhmäksi. Tämä johtuu muun muassa siitä, että aikaisempaa tutkimusta vammoista on hyvin niukasti. Paras hoitopolku onkin vielä selvittämättä. Nykyisin tiedetään, että hauraiden vanhusten säären alueen ruhjevammoihin liittyy kuolleisuutta, pitkiä haavanhoitoja, kroonistuneita haavoja, leikkaushoitoa, toistuvia päivystyskäyntejä ja kotona pärjäämättömyyttä.

Jos vanhemmillesi tai isovanhemmillesi kehittyy säären alueen ruhjevamma, kannattaa asiaan puuttua herkästi. Ihon repeämän sattuessa kannattaa olla yhteydessä terveyskeskukseen ja aloittaa varhainen oikeaoppinen haavanhoito. Laajenevaa säären verenpurkaumaa epäiltäessä täytyykin lähteä sairaalapäivystykseen. Terveyskeskuslääkäri tai haavahoitaja voi tarvittaessa konsultoida plastiikkakirurgia säären alueen ruhjevamman hoidosta.

Teksti: Plastiikkakirurgiaan erikoistuva lääkäri ja väitöskirjatutkija, LL Toni Seppälä, HUS Tukielin -ja Plastiikkakirurgia

Kuvat: EPSRC Congress 2021, Turku ja MostPhotos

Kirjoitus on osa Terveyden tutkimuksen tutkijakoulun Kliinisen tohtoriohjelman ja Suomen Akatemian "Tieteen popularisointi – näin kerron tutkimuksestani" -kurssin juttusarjaa.