Aivoinfarkti pysäyttää, se invalidisoi, muuttaa elämän ehkä peruuttamattomasti tai tappaa. Joka kuudes meistä voi joutua elämänsä aikana kokemaan aivoverenkiertohäiriön. Neurologi Juha Huhtakangas hoitaa aivoverenkiertopotilaita Oulun yliopistosairaalassa ja tekee samalla aiheeseen liittyvää tutkimusta. Parhaillaan hän selvittää yhdessä viiden yliopistosairaalan neurologien kanssa aivoinfarktin piileviä syitä. Hanke kestää vuoteen 2019.

Ennenaikainen aivoinfarkti on maailmanlaajuisesti merkittävä sairaus sillä noin 1,5 miljoonaa ihmistä sairastuu siihen alle 50-vuotiaana. Heistä jopa puolella aivoinfarktin syy jää epäselväksi, salasyntyiseksi. Taudin takana piileviin syihin halutaan nyt lisävalaistusta, jotta sitä voidaan tulevaisuudessa hoitaa ja ennaltaehkäistä paremmin. Aivoverenkierron häiriöt ovat kuolinsyiden listalla kolmas, sen edelle kirivät vain syöpä ja sydänkohtaus.

SECRETO on monikeskustutkimus, jossa selvitetään tapaus-verrokkitutkimuksella nuoren iän salasyntyisen aivoinfarktin tautimekanismeja. Taudin diagnostiikka helpottuu ja hoito yksilöllistyy samalla kun uusia lääkehoitoja saadaan kehitettyä.

Huhtakangas aloitti tutkijanuransa verrattain myöhäisellä iällä, alan valintakin olisi voinut helposti kallistua toisaalle, tekniikan puolelle, mutta tutkija tuntuu innostuneen neurologin työhönsä. Perhe, lapset ja päivätyö menivät aluksi tutkimustyön edelle, kunnes lapset kasvoivat isoiksi ja tutkimukseen saattoi tarttua kunnolla. Tällä hetkellä Huhtakankaan tutkimuksissa on kaksi päähaaraa – SECRETO ja keuhkolääkärien kanssa yhteistyössä tehtävä tutkimus.

Mikä aivotutkimuksessa innostaa?

”Neurologiassa on paljon sairauksia, joiden ennusteeseen on hankala vaikuttaa. Aivoverenkiertohäiriöt ovat iso kansanterveydellinen ja taloudellinen kysymys, jossa akuuttihoidolla saadaan hyviä tuloksia ja jossa kuntoutushoidolla saavutetaan potilaan kannalta paljon.” Kuitenkin estetty aivoverenkiertohäiriö on se paras ja sen estämiseksi voidaan kartoittaa erilaisia riskitekijöitä, joita voidaan myös hoitaa. Esimerkiksi elämäntavat ja ruokailutottumukset, ylipaino, kohonnut verenpaine, diabetes tai sydänoireet ovat hoidettavissa olevia riskitekijöitä.

Pitääkö meidän siis seuloa terveyskeskuksissa erilaisia riskiryhmiä entistä paremmin?  ”En lähtisi pelkästään sille tielle. Kaikkein suurin haaste on asenneilmapiiri, siihen pitää pystyä vaikuttamaan. Esimerkiksi tupakoitsija voi havahtua vasta, kun saa aivoinfarktin. Lapsille suunnatusta pikaruuan mainonnasta voisi myös keskustella. Miksi sitä pitää olla ja mihin se vaikuttaa,” pohtii Huhtakangas.

Tutkimustieto siirtyy käytäntöön nopeasti

Oulun yliopistosairaala vastaa erityisvastuu- eli ERVA-alueellaan vajaasta miljoonasta ihmisestä. Tällä hetkellä siellä laaditaan ERVA-alueen ohjeistusta aivoveritulpan mekaaniseen poistoon, joka  Oulussa ja muissa yliopistollisissa sairaaloissa on otettu käyttöön viime vuosina ja sen myötä hoidossa on tapahtunut  merkittävää edistystä. ”Paikalliset hoitosuositukset voidaan laatia sen mukaan, kuinka on toimittu ja millaisia tuloksia on saatu aikaan. Yleensäkin Suomi on alan huippukärkeä. SECRETO-tutkimuksessa on  mukana myös norjalaisia yhteistyökumppaneita.” 

Huhtakankaan haastattelu onnistuu kaikkien työ- ja tutkimuskiireiden keskellä yllättäen valtakunnallisen B-junioreiden lentopalloturnauksen ruokalassa, jossa mies järjestää ruokailua ja samalla hälytin taskussa odottelee mahdollista kutsua sairaalaan takapäivystäjänä. Lentopallo on hyvää vastalääkettä työnteolle.

Mikä: Secreto-hanke 2015-2019

”Salasyntyisen ennenaikaisen aivoinfarktin etiologia ja ennuste”, tapaus-verrokkitutkimus selvittää 18-49-vuotiaiden aivoinfarktien tautimiekanismeja. Suomen Akatemia rahoittaa hanketta n. 500 000 eurolla ja mukana ovat kaikki viisi Suomen yliopistosairaalaa. Tutkimuksen osahankkeiden johtajina ovat Jukka Putaala (HYKS), Heikki Numminen (TAYS, Pekka Jäkälä (KYS), Risto O. Roine (TYKS) ja Juha Huhtakangas (OYS).

Teksti ja kuva: Marja Nousiainen