Sosiaaliset tilanteet edellyttävät moniajotaitoa
Oulun yliopiston iTask-hankkeessa tutkitaan, mitä ihmisten välillä ja vuorovaikutuksessa tapahtuu, kun he tekevät monia asioita samaan aikaan. Suomen Akatemian rahoittama hanke tutkii tätä ilmiötä ensimmäistä kertaa sosiaalisesta näkökulmasta keskittyen puheeseen, kieleen ja kehon käyttöön vuorovaikutuksessa.
Pomo istuu kokouksessa, läppäri edessään ja puhelin pöydällä. Hän seuraa kokouksen kulkua ja kommentoi, vastailee samalla sähköposteihin ja reagoi tuleviin puheluihin viesteillä ’en voi nyt puhua, soitan takaisin.’
Isä keittää iltapuuroa, katsoo toisella silmällä uutisia, toinen silmä vahtii perheen pienintä, joka leikkii lattialla koiran kanssa. Kädet vatkaavat puurokattilaa. Tätä kutsutaan multitaskaamiseksi, moniajoksi tai monitoiminnaksi. Halusimme tai emme, sosiaaliset tilanteemme ovat entistä enemmän sämpläämistä monen asian välillä.
Vuorovaikutusta videoidaan
”Sosiaalinen vuorovaikutus on monitoiminnan vähiten tutkittu ja tunnettu alue”, perustelee professori Pentti Haddington tutkimuksen tulokulmaa. Haddington on vuorovaikutustutkimuksen kansainvälinen asiantuntija ja johtaa iTask-hanketta, jossa on mukana muitakin kansainvälisesti arvostettuja asiantuntijoita.
Tutkimuksessa videoidaan kolmenlaisia vuorovaikutustilanteita. Tallenteiden avulla tutkitaan ihmisten sosiaalisuutta näissä tilanteissa. Miten he puhuvat toisilleen, millaista on kehon kieli tai millaisia ovat eleet.
”Yksi tutkimuskohde ovat perheet, joissa selvitetään, kuinka vanhemmat toimivat arjen monitoimintatilanteissa. Toinen kohde ovat työelämän tilanteet ja kolmas kansainvälinen kriisinhallinta, jonka koulutuksesta olemme keräämässä videomateriaalia.”
Multitasking osa normaalia kanssakäymistä
”Olemme tutkineet monitoimintaa eri ympäristöissä: lapsiperheissä, autoissa ja tutkimuslaboratorioissa. Parhaillaan tarkastelemme ilmiötä immersiivisissä virtuaaliympäristöissä sekä kansainvälisten kriisinhallintaharjoitusten operaatiokeskuksissa.”
Yleisellä tasolla ryhmän tekemä tutkimus osoittaa, että ihmiset puhuvat ja käyttävät kehoaan useilla eri tavoilla jäsentääkseen ja järjestääkseen useampia toimintalinjoja toistensa kanssa. Multitasking on normaali osa ihmisten välistä vuorovaikutusta. Tulokset osoittavat myös, että ihmiset käyttävät samoja puheen ja vuorovaikutuksen käytänteitä ympäristöstä riippumatta.
Pysäyttävät, selventävät eleet ja puheet
Yksinkertaisimmillaan keskustelija voi pysäyttää yhden toimintalinjan ja jatkaa toista sanomalla esimerkiksi ”Oota, kun vastaan puhelimeen.” Myös pysäyttävillä käsieleillä voidaan ilmaista, että jokin asia halutaan pysäyttää, jotta toinen asia saadaan tehtyä ensin. Lisäksi keskustelijat voivat käyttää samanaikaisesti eri resursseja, esimerkiksi kehoa ja puhetta, viedäkseen eteenpäin kahta asiaa rinnakkain ja yhtä aikaa. Keskustelijat voivat ilmaista kehon asennoillaan, ovatko he kiinni yhdessä vai useammassa toimintalinjassa.
Keskustelijoilla on myös keinoja reagoida ulkoa tulevaan tarpeeseen tehdä montaa asiaa yhtä aikaa. Vanhemmilla on perheissä erilaisia tapoja reagoida, kun lapsi vaatii vanhemman huomiota ja pyytää häntä tekemään jotain samalla, kun vanhempi on kiinni toisessa asiassa.
Monitoiminta ei ole tutkijalle hyvä eikä huono
Vuorovaikutuksessa keskustelijat voivat myös tuottaa selontekoja, joilla he ilmaisevat, etteivät pysty tekemään montaa asiaa yhtä aikaa ja pysäyttävät tietyn toimintalinjan. Samalla he selittävät, miksi he eivät pysty tekemään kyseistä asiaa. Keskustelijat voivat tehdä erilaisin käytäntein näkyväksi sen, että siirtyvät yhdestä tehtävästä toiseen.
Tutkijalle monitoiminta ei ole hyvä eikä huono asia. ”En lähde arvioimaan sitä. Sen sijaan on kiinnostavaa selvittää, miten ihmiset ratkaisevat kiireisiä tilanteita puheen avulla, kuinka asioita selvitetään, kuinka ihmiset kertovat muille, että nyt olen tekemässä jotakin muuta, joka vie hetkeksi huomioni.”
Kiinnostus maailmaa kohtaan veti tutkijaksi
Miksi Pentti Haddingtonista tuli tutkija? ”Valtava kiinnostus maailmaan ja ihmisiin sekä halu ymmärtää syvällisesti erilaisia ilmiöitä vetivät tälle uralle. Minulla oli myös onni tavata hyvin inspiroivia opettajia, jotka kannustivat jatkamaan tai joiden esimerkki antoi voimaa. Lisäksi tarvittiin paljon omaa työtä, sattumaa ja tuuria.” Englannin kielen opiskelu tuntui Haddingtonista luontevalta valinnalta. Englantilaisen isän vuoksi hän koki kielen helpoksi.
”Tutkijan työssä on kolme asiaa ylitse muiden. Parasta on vapaus. Vaikka työllä on tarkat reunaehdot, itse voi suunnitella omaa työtä aika pitkälle. Haluan tutkia maailmaa ja selvittää asioita, jotka kiinnostavat minua. On hienoa, että sitä voi tehdä upeiden kollegoiden kanssa. Kolmanneksi pidän opettamisesta ja keskustelemisesta luennoilla.”
Akatemian raha veti puoleensa myös muuta rahoitusta
Haddington on erityisen iloinen Suomen Akatemian rahoituksesta.
”Se on mahdollistanut videoaineistojen keräämisen uudenlaisella teknologialla. Akatemian tuki on ollut hankkeemme elinehto. Raha tulee rahan luokse myös tutkimuksessa, sillä Akatemian rahoitus veti puoleensa myös muuta rahaa, jolla iTask- hankkeeseen saatiin palkattua 3 uutta tutkijaa. Näin voimme jatkaa tutkimusta vielä muutaman vuoden Akatemian rahoituksen päättymisen jälkeen.”
Teksti: Marja Nousiainen
Kuvat: Mikko Törmänen ja Pond5.com
