Peliteollisuuden hurjasta kasvusta huolimatta Suomen Akatemian tutkijatohtori Olli Sotamaa toppuuttelee innokkaimpia. Peliteollisuus perustuu erityisosaamiselle, jota ei voi helposti monistaa.

Esimerkiksi uusia työpaikkoja ala voi synnyttää melko rajallisesti. Leikillisyyden ja vetovoimaisen haasteellisuuden kääntöpuoli on luovaan työhön liittyvä kuluttavuus.

Commodore 64 -ajoista on kuljettu pitkä matka nykyisiin mobiilipeleihin. Pelaaminen on muuttunut nopeatempoisemmaksi – samoin peliteollisuus. Pelaaminen on hauskaa, pelintekijät ovat superstaroja ja kansantalouskin kiittää. Tällaisen kuvan populaarimedia pelikulttuuristamme välittää. Peliteollisuutta Tampereen yliopistossa tutkiva Sotamaa näkee työssään syvemmälle:

”Suomessa on tehty digitaalisia pelejä 30 vuoden ajan. Aihetta on tutkittu jonkin verran kaupallisesta näkökulmasta, mutta omassa tutkimuksessani perehdyn peliteollisuuden kulttuureihin.  Etsin vaihtoehtoisia historioita ja yritän avata peliteollisuuden arkea.”

Vaikka Suomessa peliteollisuuden toimijoiden arkeen pääseekin käsiksi suhteellisen helposti, on tutkimusaineiston kokoaminen välillä haastavaa. Nousukauttaan elävä ala muuttuu jatkuvasti ja viime viikolla saatu tieto ei välttämättä pidä paikkaansa enää viikon päästä.

”Peliteollisuuden tulevaisuutta en lähtisi ennustamaan. Julkisessa keskustelussa peliteollisuudelle asetetaan välillä liiankin suuret odotukset. Populaarimedia uutisoi lähinnä isoista yrityskaupoista ja listamenestyksistä. Menestystarinoiden takana on kuitenkin ala, jossa yhdellä hitillä ei kauaa eletä. Jatkuvuuden takaamiseksi tarvitaan kestäviä ja vastuullisia toimintamalleja”, Sotamaa kuvailee peliteollisuutta.

Sinun tulee hyväksyä evästeet, jotta toiminto voidaan avata

• markkinointievästeet

Klikkaa tästä muokataksesi evästeasetuksia►