Suomalainen työelämä on ollut voimakkaassa murroksessa, kertoo professori Panu Kalmi Vaasan yliopistosta. Kalmin johtama tutkimusryhmä on selvittänyt Suomen Akatemian rahoituksella palkitsemisen ja työn organisoinnin uusia muotoja.

”Suomessa tehdään paljon työelämätutkimusta. Yrityksiä koskeva tutkimus on suurelta osin psykologien tai sosiologien tekemää, joten koimme kvantitatiivisia menetelmiä hyödyntävälle taloustieteelliselle tutkimukselle olevan tilausta”, Kalmi toteaa.

Pysyvistä työsuhteista on siirrytty lyhyempiin työuriin. Pystyäkseen kilpailemaan osaavista työntekijöistä yritysten on tarjottava houkuttelevia palkitsemispaketteja. Kiinteästä kuukausipalkasta on yhä useammin siirrytty palkitsemiseen, jossa korostetaan työssä suoriutumista.

Uudenlaisista palkitsemisjärjestelmistä Kalmin johtamassa tutkimushankkeessa tarkasteltiin erityisesti osakkeisiin perustuvaa palkkausta ja tulospalkkauksen erilaisia muotoja.

”Palkitsemisen muodot ovat muuttuneet, ja muun muassa tulospalkkaus on yleistynyt viimeisen kahden vuosikymmenen aikana. Palkkojen vaihtelu on myös lisääntynyt. Henkilöstörahastot ovat jälleen suosittuja, kun taas optiot ovat jääneet taka-alalle ainakin koko henkilöstön palkitsemismuotona”, Kalmi kertoo.

Työttömyysongelma paheni Suomessa dramaattisesti 1990–luvulla. Ongelman ratkaisemiseen on syntynyt uusia organisaatiomuotoja, kuten työosuuskuntia, jotka ennen 1990–lukua olivat Suomessa lähes tuntemattomia. Kalmi on tutkimusryhmineen tarkastellut osuuskuntia työllistäjinä ja uuden yrittäjyyden käynnistämisen välineinä. Lisäksi tutkijat selvittivät miten työntekijät yhdistivät organisatoriset muutokset palkitsemiseen.

Tutkijat analysoivat yhteistyöyrityksistä kerättyä aineistoa, kyselytutkimusten tuloksia, sekä muita jo olemassa olevia aineistoja. 

”Poikkeuksellista hankkeessamme oli se, että keräsimme aineistoja yhteistyössä yritysten kanssa. Johtamisen tutkimuksessa tällainen tutkimusote on tavallisempi, joten hankkeemme sijoittuu taloustieteen ja johtamisen tutkimuksen rajapintaan”.

Henkilöstö mukaan palkkausjärjestelmän suunnitteluun

Tutkimustulosten perusteella tulospalkkaus ja yrityksen kannattavuuteen perustuva palkkaus on Suomessa hyvin yleistä, mutta palkkausjärjestelyjen tuottavuusvaikutukset jäävät teollisuusyrityksissä usein yllättävän vaatimattomiksi.

”Tosin yrityksistä kerätyn aineiston perusteella palkitsemisen ja työhön osallistumisen mielekäs yhdistäminen on usein avain myös tulosten parantamiseen”, Kalmi toteaa.

Tutkimus osoitti myös sen, että työntekijät eivät usein tiedä tarpeeksi palkitsemisen perusteista. Tiedon lisääntyminen vaikuttaa myönteisesti palkkatyytyväisyyteen ja palkitsemisen koettuun vaikuttavuuteen.

”Yritysjohtajien pitää miettiä tarkasti, minkä tyyppinen palkitseminen sopii parhaiten yrityksen tuotantoprosesseihin, ja miten yrityksen organisatoriset käytännöt ja palkitseminen sopivat yhteen. Henkilöstön osallistuminen palkitsemisjärjestelmien suunnitteluun parantaa usein lopputulosta. Yritysjohdon pitää myös varmistaa, että henkilöstö ymmärtää tulospalkkauksen perusteet, jotta palkitseminen tukisi oikealla tavalla henkilöstön toimintaa”.

Työosuuskunnissa on potentiaalia

Tutkijat havaitsivat työosuuskuntien olevan erityisen merkittäviä esimerkiksi Kainuussa ja Lapissa, joissa työttömyysaste on korkea ja jotka ovat muutenkin olleet taloudellisesti heikommassa asemassa.  Työosuuskunnat ovat lyöneet hyvin läpi myös Pirkanmaalla, jossa on järjestetty aktiivista neuvontaa.

”Osuuskuntamuotoisen yrittämisen mahdollisuudet ovat suurimmat alueilla, joissa tavanomaisempaan yrittämiseen on tarjolla heikompia kannustimia. Työosuuskuntia on syntynyt erityisesti palvelualoille, joissa toiminnan käynnistämiseen ei tarvita suurta omaa pääomaa. Viime aikoina on syntynyt mm. osuustoiminnallisia päiväkoteja ja vanhusten hoivakoteja. Osuuskuntia on vielä melko vähän muun tyyppisiin yrityksiin verrattuna, mutta niiden määrä tulee varmasti lähivuosina kasvamaan”, Kalmi päättää.

Teksti: Risto Alatarvas
Kuvat: Seppälän valokuvaamo (Kalmin kuva) ja Pixmac.fi