Vaikka sydän- ja verisuonitauteja ilmenee usein vasta keski-iän jälkeen, alkaa taudeille altistuminen jo varhaislapsuudessa. Akatemiaprofessori Olli Raitakarin johtaman ryhmän tutkimukset ovat tuoneet runsaasti lisätietoa muun muassa lapsuuden ylipainon vaikutuksesta tautien syntyyn.

“Laajat tutkimukset ovat osoittaneet, että lapsuudessa ja nuoruusiässä todetut riskitekijät kuten veren kolesterolipitoisuus, kohonnut verenpaine, lihavuus sekä passiivinen tupakointi ovat yhteydessä aikuisiän varhaisiin valtimomuutoksiin”, toteaa Turun yliopiston Sydäntutkimuskeskuksen professorina työskentelevä Raitakari.

Raitakari on johtanut vuodesta 2000 lähtien merkittävää Lasten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät (LASERI) -pitkäaikaistutkimusta, jonka päätavoitteena on tutkia lapsuuden elintapojen, biologisten ja psykologisten vaaratekijöiden sekä perimän merkitystä sydän- ja verisuonitautien sairastumisriskiin aikuisena.

Vuonna 1980 alkaneen LASERIn ensimmäiseen kenttätutkimukseen osallistui lähes 3600 3–18-vuotiasta lasta ja nuorta ympäri Suomea. Heidän terveyttään on seurattu toistuvin mittauksin yli 30 vuoden ajan, viimeksi vuonna 2012 tutkittavien ollessa 34­–50-vuotiaita.

Lasten lihominen tulisi estää

Ensimmäinen tärkeä tutkimustulos julkaistiin vuonna 2003. Siinä osoitettiin, että jos lapsena veren rasva-arvot tai verenpaine olivat olleet koholla tai henkilö oli tupakoinut nuorena, se heijastui kaulavaltimon seinämäpaksuuteen aikuisiässä.

”Kyseinen kaulavaltimo on eräänlainen ikkuna sydänterveyteen. Valtimon seinämistä voidaan nähdä sydäntautiin viittaavia muutoksia jo varsin nuorilla ja terveillä aikuisilla. Osalle tutkittavista tehtiin myöhemmin myös sepelvaltimoiden kuvauksia. Henkilöillä, joilla oli lapsena tai nuorena ollut kolesteroliarvot tai verenpaine koholla, oli aikuisena enemmän myös kalkkeumamuutoksia. Muutokset viittasivat siihen, että nämä oireettomat ihmiset olivat matkalla kohti sairastumista”, Raitakari summaa.

Pitkäaikaistutkimuksessa pystyttiin lisäksi osoittamaan, että pienikin painonalennus lapsena vähentää sairastumisriskiä aikuisena.

”Ongelma on se, että ylipainoisella lapsella on jopa nelinkertainen riski päätyä ylipainoiseksi aikuiseksi kuin normaalipainoisella lapsella. Terveyden kannalta kaikkein edullisinta on estää lasten lihominen”, Raitakari huomauttaa.

Suomalaistutkimus on maailmalla ainutlaatuista

LASERI on yksi maailman suurimmista ja ainutlaatuisimmista pitkäaikaistutkimuksista. Esimerkiksi missään muualla Euroopassa ei ole tehty vastaavia, yli 30 vuotta jatkuneita tutkimuksia.

Akatemiaprofessorikaudellaan Raitakari yhdistää LASERin tietoja kolmeen vastaavaan pitkäaikaistutkimukseen Yhdysvalloista ja Australiasta. International Childhood Cardiovascular Cohort (i3C) -konsortion pyrkimyksenä on nähdä toistuvatko samat lapsuuden sydän- ja verisuonitautien riskitekijät useissa väestöissä eri puolilla maailmaa. Tutkimuksen tarkoitus on edesauttaa yhden maailman suurimman kansansairauden ehkäisyä.

Rahoitusta tutkimukselle on myönnetty vuoteen 2018 asti. Tavoitteena on, että sen jälkeen kasassa on riittävästi tietoa, jotta pystytään osoittamaan yhteys lapsuuden riskitekijöiden ja sairastumisten välillä.

”Se, että tuloksia on saatu pelkästään Suomesta, ei riitä muuttamaan käytäntöjä globaalisti. Nyt jo näyttää siltä, että lapsuuden ylipaino todella edesauttaa sydän- ja verisuonitauteihin sairastumista aikuisena, mutta tämä täytyy osoittaa isolla voimalla ollakseen tieteellisesti uskottava tulos”, Raitakari huomauttaa.

Syöpä seuraava mahdollinen tutkimuskohde

Pitkäaikaistutkimuksen on tarkoitus jatkua vielä ainakin seuraavat 30 vuotta, jolloin näytteistä voidaan tutkia jo kokonaisia elinkaaria. Raitakarin mukaan tutkimus muuttuukin koko ajan arvokkaammaksi ja mielenkiintoisemmaksi, mitä pidemmälle se etenee.

­”Parhaillaan suunnitellaan tutkimusta, johon kutsuttaisiin nykyisten tutkittavien lapsetkin mukaan. Vaikka keskeinen kysymys on ollut sairastuvuus sydän- ja verisuonitauteihin, meillä on paljon muitakin tutkimuskohteita. Syöpä on seuraava tutkimuskohde ja itseäni kiinnostaa etenkin lapsen passiivisen tupakoinnin ja syövän välinen yhteys. Myös geenitutkimukselle haetaan parhaillaan rahoitusta.”

Teksti ja kuvat: Soila Lindholm ja Pond5.com