Lisääntynyt sydämen kuormitus lisää riskiä sairastua muistisairauteen ja on yhteydessä vanhusten kohonneeseen kuolemanriskiin. Tuoretta tutkimustulosta voi hyödyntää ikääntyvien muistisairauden riskin arvioinnissa.

Suomen väestön ikärakenne muuttuu. Iäkkäiden henkilöiden osuus väestöstä kasvaa. Ikääntyneillä sydän- ja verisuonisairaudet sekä muistisairaudet ja masennusoireet ovat yleisiä. Aikaisemmissa tutkimuksissa keskivaikean ja vaikean muistisairauden ja masennuksen on todettu olevan yhteydessä kohonneeseen kuolemanriskiin.

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät ja muistisairaudet yhteydessä toisiinsa

Perinteiset sydän- ja verisuonitautien riskitekijät, kuten korkea verenpaine, kohonnut veren kolesterolipitoisuus ja diabetes keski-iässä on yhdistetty muistisairauden kehittymiseen myöhemmällä iällä. Ikääntymisen myötä näiden riskitekijöiden suhde muistisairauksiin näyttää muuttuvan. Joissakin tutkimuksissa myös matalan verenpaineen on osoitettu lisäävän ikääntyvien ihmisten muistisairauden riskiä.

Perinteisten sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden ja muistisairauksien suhteen muutos ikääntymisen myötä on tuonut tarpeen tunnistaa muita muistisairauksia ennustavia tekijöitä.

Natriureettiset peptidit ovat hormoneja, joiden pitoisuus veressä nousee lisääntyneen sydämen kuormituksen seurauksena. Aikaisemmissa tutkimuksissa kohonneiden veren natriureettisten peptidien pitoisuuksien on todettu liittyvän muistisairauksiin ja kohonneeseen kuolemanriskiin. Aikaisemmat tutkimukset on kuitenkin tehty nuoremmassa väestössä kuin oma tutkimuksemme. 

Tutkimme sydämen kuormituksen osoittamiseen käytetyn B-tyypin natriureettisen peptidin (BNP) merkitystä ja ennustearvoa muistisairauksiin ja kuolleisuuteen iäkkäässä väestössä. Tutkimus tehtiin 75 vuotta täyttäneiden ja sitä vanhempien kuopiolaisten keskuudessa. Tutkimukseen osallistuneille henkilöille tehtiin laaja terveystarkastus. Tutkimukseen osallistuneiden terveydentilaa sekä kuolleisuutta seurattiin.

Tulostemme perusteella kohonnut BNP-pitoisuus lisääntyneen sydämen kuormituksen merkkinä liittyi lieväasteiseen muistisairauteen ja ennusti tulevaa muistisairautta 75–78 vuotiaiden ikäryhmässä, mutta ei enää tätä vanhemmilla. Kohonnut BNP-pitoisuus liittyi kohonneeseen kuolemanriskiin. Lievästi heikentyneet muistitoiminnot liittyivät kohonneeseen kokonaiskuolleisuuden riskiin. Masennusoireet liittyivät tutkimusväestössämme muuhun sairastavuuteen, etupäässä sydän- ja verisuonitauteihin, eikä niillä ollut itsenäistä ennustearvoa kuolleisuuden suhteen.

Tutkimustulostemme perusteella lisääntynyt sydämen kuormitus, muistisairaudet ja lisääntynyt kuolemanriski ovat kiinteässä yhteydessä keskenään ikääntyneessä väestössä. Lisääntyneen sydämen kuormituksen merkitys muistisairautta ennustavana tekijänä näyttää muuttuvan iän myötä. Tulosten perusteella sydämen kuormituksen tutkiminen on kuitenkin yksi lupaava tekijä arvioitaessa muistisairauden riskiä ja lisääntynyttä kuolemanriskiä ikääntyneessä väestössä.

Lisätietoja:

Väitöskirja ”The Effect of Cardiovascular Stress on Cognition and Mortality : Studies on B-type Natriuretic Peptide amongst the Elderly Population”: 

Käypä hoito suositus: muistisairaudet

Teksti: Matti Hiltunen
Kuvat: Matti Hiltunen ja Pixmac.fi