Taloustaidot haltuun pelaamalla
Suomalaisten taloudelliset ongelmat ovat lisääntyneet, kun lainaa ja pikavippejä saa entistä helpommin. Suomen Akatemian kärkihankerahoituksen hankkeeseensa saaneet taloustieteen professori Panu Kalmi ja viestintätieteiden professori Tanja Sihvonen tutkivat pelejä, joilla pyritään edistämään yläkouluikäisten taloustaitoja.
Tutkimus on jatkoa Panu Kalmin ja Olli-Pekka Ruuskasen nelivuotiselle akatemiahankkeelle, jossa on tarkasteltu taloudellista lukutaitoa ja taloudellisen käyttäytymisen välisiä yhteyksiä.
Peleistä eväitä taloudenhallintaan
| ”Peleissä on paljon sellaisia piirteitä, joita voi ajatella talouden kautta. Esimerkiksi jo rahan ansaitseminen tai kerääminen, tai resurssien hankkiminen osana pelilogiikkaa. Taustalla on taloudellinen toimeliaisuus, joka opettaa miten kerätään, miten vaivalloista se on esimerkiksi ajan, energian tai työmäärän suhteen, kuinka paljon saat siitä vastinetta ja mitä voit tehdä sillä. Tämähän on useiden pelien lähtökohta”, Sihvonen kertoo. |
Taloustieteen professori Panu Kalmi ja viestintätieteiden professori Tanja Sihvonen tutkivat taloustaitopelejä. |
Tutkimuksessa on mukana kolme peliä: Yrityskylä, Oma Onni ja Money Flow Challenge. Ne ovat kaikki keskenään erilaisia, mutta kaikki tähtäävät talousasioiden opettamiseen. Yrityskylä-oppimisympäristöjä on ympäri Suomea ja niihin kokoonnutaan koululuokan kesken yhdeksi päiväksi kilpailemaan tiimien kesken taloustaidoissa. Oma Onni on oppimisympäristö, johon on sisään rakennettu erilaisia pieniä pelejä. Money Flow Challenge on Planago Oy:n kehittämä yksittäinen mobiilipeli vapaassa jakelussa.
Kalmin mukaan tutkimuksen tarkoituksena on edistää pelillisten opetusmenetelmien hyödyntämistä opetuksessa.
Pelien tehoa mitataan ensi lukuvuoden aikana toteutettavilla kyselyillä, jotka tehdään ennen ja jälkeen pelaamisen. Kysymykset liittyvät muun muassa säästämiseen, talouden suunnitteluun ja ostokäyttäytymiseen. Kalmin mukaan oman haasteensa tutkimukseen tuo koehenkilöiden nuori ikä – yläkoululaiset eivät vielä tee kovin suuria taloudellisia päätöksiä.
Aiemmissa tutkimuksissa Kalmi on havainnut taloudellisen tietämyksen kasvaneen pelillisen opiskelun myötä verrattuna perinteisiin opiskelumenetelmiin. Vaikutukset käyttäytymiseen eivät ole kuitenkaan olleet voimakkaita. Tulevaisuudessa on aikomus tutkia pidemmän aikavälin muutosta tallentamalla tutkimushenkilöiden henkilötietoja ja tekemällä kysely muutaman vuoden kuluttua.
Yhteistyöllä pyritään vaikuttamaan opetusmenetelmien kehittämiseen
Tutkimushankkeen toinen osa on käytettävyyden tutkimus. Vaasalainen Muotoilukeskus Muova on tässä vahvasti mukana. He tekevät arviointia pelien käytettävyydestä, designista ja kehityskelpoisuudesta. Muita hankkeen yhteistyökumppaneita ovat Historia- ja yhteiskuntaopin opettajien liitto (HYOL), eri säätiöitä, nuorten taloushallinnon verkosto sekä Opetushallitus.
Kalmin mukaan yhteistyö sujuu oikein hyvin, sillä kaikki yhteistyökumppanit ovat entuudestaan tuttuja, innolla mukana ja auttavat kaikessa.
Tavoitteena on, että talousosaaminen olisi nykyistä tärkeämmässä roolissa historia- ja yhteiskuntaopin opetussuunnitelmassa. ”Tutkimustulokset hyödyttävät ensisijaisesti opettajia, jotka opettavat talousasioita nuorille. Taloudelliset ongelmat ovat lisääntyneet huomattavasti ja ihmisillä on entistä enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa omaan talouteensa myös negatiivisesti helpon lainanoton ja pikavippien myötä. Se näkyy ylivelkaantumisena ja tällaisena talousasioiden hallitsemattomuutena. Tätä tilannetta yritetään parantaa kasvatuksellisella otteella”, Sihvonen kertoo.
Sihvonen pitää hyvänä, että tutkimuksessa on mukana kolme erityyppistä, kehitysvaiheessa olevaa peliä. ”Olemme onnekkaassa tilanteessa, kun nämä kaikki ovat olemassa olevia, hyvin toimivia pelejä, joita me voimme testata ja tarkkailla. Kaikissa on kuitenkin kehittämisen varaa ja kaikki osapuolet ovat kiinnostuneita niiden kehittämisestä. Kehitystä ei tapahtuisi, jos meillä olisi valmiita pelejä joiden toimivuutta me arvioisimme. Ei kukaan kehittäisi meidän hienojen johtopäätösten perusteella parempaa peliä.”
Tutkimuksella eteenpäin -kärkihankerahoitus saa tutkijoilta kiitosta. ”Tällaiset hankkeet, joissa edistetään yhteistyötä ympäröivän yhteiskunnan kanssa ovat hyvin perusteltuja”, Kalmi sanoo.
”Tällaisia tutkimuksia ei paljoa tehdä, eli siinä mielessä tämä on ainutlaatuista. Suomalaiset ovat tuudittautuneet siihen, että meidän peruskoulumme on todella hyvä, ettei sitä tarvitse muuttaa. Ei välttämättä nähdä pitkän linjan ongelmia, jotka voivat johtua esimerkiksi sellaisista asioista mihin ei osata ajoissa varautua”, Sihvonen toteaa.
”Hankkeemme antaa esimerkin siitä, millaisilla interventioilla voidaan vaikuttaa lasten ja nuorten käyttäytymiseen, ja edelleen heidän talouskäyttäytymiseensä aikuisiällä. Tällä on aidosti yhteiskunnallista merkitystä”, Sihvonen jatkaa.
Teksti: Arto Suominen
Kuvat: Yrityskylä ja Arto Suominen
