Akatemiatutkija Päivi Karhunen tutkii institutionaalisen toimintaympäristön vaikutusta ulkomaisten yritysten toimintaan ja ulkomaisiin investointeihin Venäjällä ja Kiinassa. Institutionaalisella toimintaympäristöllä tarkoitetaan virallista sääntelyä kuten lainsäädäntöä, ja epävirallisia käytäntöjä, esimerkiksi liiketoimintakulttuuria ja lainsäädännön toimeenpanoa. Karhunen kollegoineen lähestyy aihetta useista eri näkökulmista.

”Meitä kiinnostaa, miten Venäjän sisäiset erot toimintaympäristössä vaikuttavat ulkomaisten yritysten sijaintipäätöksiin, toimintamuodon valintaan sekä liiketoiminnan kannattavuuteen. Tätä varten käytössämme on tilastotietokanta Venäjällä toimivista yrityksistä, joissa on ulkomaalaisomistusta. Lisäksi tutkimme aineiston avulla venäläisen pääoman kierrätystä veroparatiisien kautta takaisin Venäjän talouteen ulkomaisina investointeina. Tarkastelemme myös tämän kierrätyksen yhteyttä korruptioon. ”

Tällä hetkellä Karhunen kollegoineen pohtii sitä, miksi korruptio Venäjällä jarruttaa talouskasvua, mutta Kiinassa se ei ole ollut kasvun esteenä. 

”Pyrimme selittämään niitä yhteiskunnallisia ja kulttuurisia syitä, joiden vuoksi korruptio Venäjällä hyödyttää useimmiten vain lahjuksen saajaa ja on lahjuksen antajalle pelkkä ylimääräinen kustannus. Esimerkkinä voidaan ajatella lupamenettelyihin liittyvää rahastusta.  Kiinassa sen sijaan korruption yleisin muoto on vaihtokauppa, jossa lahjova osapuoli saa vastineeksi jonkun etuuden, kuten suuren valtiontilauksen.”

Miksi juuri tämä aihe kiinnostaa Karhusta?

”Instituutioiden keskeinen merkitys ulkomaisen yrityksen toiminnalle etenkin Kiinan ja Venäjän kaltaisissa kasvutalouksissa on kansainvälisen liiketoiminnan tutkimuksessa tunnistettu, mutta Venäjää on toistaiseksi tutkittu melko vähän tästä näkökulmasta. Käytännössä korruptio ja toimintaympäristön epävakaus ovat Venäjän suurimpia ongelmia niin talouskasvun kuin ulkomaisten investoijien näkökulmasta. Siksi aihe on myös yhteiskunnallisesti tärkeä. ”

Karhunen mainitsee CEMAT-tutkimuskeskuksen erityiseksi vahvuudeksi monitieteisyyden: myös kollegojen monipuolista tietämystä voi hyödyntää.

Tutkija pyrkii olemaan askeleen edellä

Tutkimusaiheet saattavat välillä nousta ajankohtaisiksi hieman yllättäenkin:

”Aloimme tutkia venäläisen pääoman kierrätystä veroparatiisien kautta jo viitisen vuotta sitten, ja aihe osoittautui erittäin relevantiksi kesällä 2013 Kyproksen kriisin myötä. Tällöin tutkimuksemme sai myös laajaa julkisuutta kansainvälisessä mediassa. Minua ilahduttaa, että olemme tutkijoina onnistuneet olemaan askeleen edellä reaalimaailman tapahtumia.”

Karhusen tutkimustuloksista hyötyvät Venäjällä toimivat ulkomaiset yritykset: lisätieto toimintaympäristön haasteista ja niiden vaikutuksista omaan liiketoimintaan on tervetullutta. Tiedot voidaan huomioida toiminnan suunnittelussa.

”Venäläisen pääoman kierrätystä veroparatiisien kautta koskevaa tutkimustamme taas on käytetty lähteenä muun muassa Euroopan parlamentin aihetta käsittelevässä raportissa.”

Haaga Instituutista Helsingin kauppakorkeakouluun

Karhunen ei tiennyt vielä lukiossa, mitä haluaisi opiskella jatkossa.

”Pidin lukion jälkeen välivuoden ja työskentelin hotellissa. Ala alkoi kiinnostaa siinä määrin, että hain Haaga Instituuttiin. Valmistuessani restonomiksi vuonna 1993 elettiin Suomessa syvimmän laman aikaa. Niinpä päätin jatkaa opiskelua. Helsingin kauppakorkeakoulu tuntui luontevalta jatkumolta aiemmille opinnoilleni. Valitsin pääaineekseni kansainvälisen liiketoiminnan. Valintaani vaikutti kiinnostukseni vieraisiin kieliin, etenkin venäjään.”

Karhunen aloitti venäjän opiskelun lukiossa ja jatkoi niitä kauppakorkeakoulussa sivuainekokonaisuuden verran. Opintoihin kuului myös lukukauden mittainen kieliharjoittelu Pietarissa.

”Venäjän kielen taidosta on ollut minulle suurta hyötyä. Kielen osaaminen on oman tutkimukseni kannalta välttämätöntä, koska käytän paljon venäjänkielisiä tietolähteitä ja aineistoja.”

Kauppakorkeassa aloittaessaan Karhunen ajatteli tähtäävänsä hotelli- ja ravintola-alan johtotehtäviin, mutta opiskeluaikana Venäjän-kauppaan ja talouteen liittyvät tehtävät alkoivat kiinnostaa häntä yhä enemmän.

”Onnistuin kuitenkin valmistumaan taas väärään aikaan eli vuonna 1998, jolloin Venäjällä elettiin ruplakriisiä ja Venäjän-kauppa oli aallonpohjassa. Tämä osoittautui silti minun kannaltani onnekkaaksi sattumaksi, sillä samaisena vuonna kauppakorkeakouluun perustettiin Venäjän ja Baltian keskus (nykyinen CEMAT), johon tulin ensin tutkimusavustajaksi ja jossa jatkoin sitten tutkijana. Hotelli- ja ravintola-ala taas on kulkenut mukana tutkimuskohteena koko urani ajan. Graduni käsitteli venäläisten kylpyläasiakkaiden asiakastyytyväisyyttä ja väitöskirjani taas toimialakäytäntöjen kehitystä Pietarin hotellisektorilla.”

CEMAT-tutkimuskeskuksessa huomioidaan monitieteisyys

Karhunen kertoo viihtyvänsä CEMAT-tutkimuskeskuksessa, koska se poikkeaa monella tavalla yliopistojen perinteisistä ainelaitoksista. CEMAT keskittyy kasvutalouksien, erityisesti Venäjän ja Kiinan, tutkimukseen monitieteisestä näkökulmasta.

”Monet tutkimistani asioista, kuten ulkomaisten yritysten sijaintipäätökset, ovat eri tieteenalojen rajapinnassa. Yhteistyö eri tieteenalojen tutkijoiden kanssa auttaa syventämään omaa ymmärrystäni tutkimuskohteesta. Itse olen hyötynyt esimerkiksi talousmaantieteilijöiden ja kansantaloustieteilijöiden tietämyksestä.”

CEMATin tutkimuksen punaisena lankana on myös se, että tutkimustulosten tulee olla sovellettavissa käytäntöön: ”Tutkimme aiheita, jotka ovat paitsi akateemisesti kiinnostavia, myös tärkeitä Venäjällä ja Kiinassa toimiville suomalaisyrityksille ja poliittiselle päätöksenteolle. Tutkimustulosten välittäminen yrityksille ja päättäjille on tärkeä osa tutkimusprosessia.”

Kansainvälisyys kuuluu asiaan

Tänä syksynä Karhunen jalostaa olemassa olevaa tutkimusaineistoa artikkeleiksi, ja valmistelee uusien aineistojen keräämistä. Työn alla on ensi keväänä toteutettava kyselytutkimus Venäjällä toimiville hotelliyrityksille. Syksyn konferenssiohjelmassa on ollut mm. veroparatiiseja käsittelevä kutsuseminaari Oxfordin yliopistossa.

Seminaarimatkan maisemia Oxfordista.

”Marraskuun lopulla osallistun panelistina EU:n ja Venäjän välisen tiedevuoden 2014 avajaiskonferenssiin Moskovassa. Osallistun myös CEMATissa  vireillä olevaan kyselyhankkeeseen Kiinassa ja Venäjällä toimiville pohjoismaisille yrityksille. Olen siinä mukana erityisesti korruptioaiheen osalta.”

Lue lisää CEMATin toiminnasta

Teksti: Terhi Loukiainen
Kuvat: CEMATin kuvapankki/Päivi Karhunen