Tutkija lukivaikeuksien lähteillä
Lukeminen ja kirjoittaminen ovat keskeisiä taitoja oppimisessa ja työelämässä. Pulmat näissä taidoissa voivat saada suuren merkityksen ihmisen elämässä. Noin 5–15 prosentilla lapsista on arvioitu olevan ongelmia lukutaidon kehittymisessä, myös täällä Suomessa. Tilastojen mukaan kotimaassamme lukuvuonna 2016–17 tukea koulussa oppimiseen sai 29 prosenttia peruskouluikäisistä ja erityisopetusta 22 prosenttia. Tukea tarvitaan varsinkin alaluokilla lukemisen oppimiseen. Lukivaikeus vaikuttaa myöhemmillä luokilla useiden aineiden opiskeluun, etenkin jos lukivaikeuteen liittyy lukemisen ymmärtämisen vaikeuksia. Akatemiatutkija Minna Torppa tutkii, mistä lukivaikeus johtuu ja miten luku- ja kirjoitustaidon kehitystä voidaan tukea.
”Maissa, joissa opetus on hyvää, lukivaikeutta arvellaan olevan suunnilleen saman verran kuin Suomessa. Lukivaikeuden luonne voi kuitenkin poiketa kielittäin paljonkin. Suomen kielessä tyypillisiä ovat erityisesti lukemisen hitaus ja kirjoitusvirheet.”
Suomessa kirjoitettu kieli vastaa hyvin säännönmukaisesti puhuttua kieltä. Sen sijaan esimerkiksi englannin kielessä äänteitä voidaan kirjoittaa ja kirjain lausua usealla eri tavalla. Säännönmukaisuus vaikuttaa lukemisen kehitystahtiin, opetusmenetelmiin ja mahdollisesti myös siihen, millaiset taidot ennakoivat hyvää lukutaidon kehitystä.
Maissa, joissa lukemaan opettaminen ei ole vielä vahvalla pohjalla, lukutaidottomien osuus voi olla suurikin. Esimerkiksi Intiassa alle 16-vuotiaiden lukutaitoisten osuus oli vuonna 2015 Unescon mukaan vain 72 prosenttia.
”Vaikka osuus on suuri, emme voi sanoa heikosti lukevilla lapsilla tai edes lukutaidottomilla olevan lukivaikeus, koska syynä voi olla heikkotasoinen opetus ja muut ympäristön kuormitustekijät.”
Torppa tarkastelee lukutaidon kehittymistä mahdollisimman monipuolisesti tutkimalla geenejä, aivoja, kognitiivisia taitoja, motivaatiota ja ympäristötekijöitä. Hän hyödyntää työssään niin kansainvälisiä vertailututkimuksia, pitkittäistutkimuksia, sukuriskiotoksia kuin kaksostutkimustakin. Suomen Akatemian rahoitus mahdollistaa hyvin tutkimukseen keskittymisen. Ensin Torppa työskenteli Jyväskylän yliopistossa tutkimusavustajana professori Heikki Lyytisen johtamassa Akatemian huippututkimusyksikössä, sittemmin tutkijatohtorina ja nyt siis akatemiatutkijana.
Oxfordissa yhteistyökumppanini Elsje van Bergenin kanssa
Geneettinen riski ja lukivaikeuden esiintyminen suvuittain
On jo pitkään tiedetty, että lukivaikeus on vahvasti perinnöllinen. 2000-luvulla on löydetty useita lukivaikeuksille altistavia geenejä, mutta ne eivät kuitenkaan liity erityisesti lukemiseen, koska lukutaito on varsin tuore keksintö.
”Emme tunne vielä tarkasti lukivaikeuden geneettisiä mekanismeja, emmekä pysty tunnistamaan sitä esimerkiksi DNA-näytteestä. Kaksostutkimus ja sukuriskitutkimukset kuitenkin vahvistavat, että geneettinen riski on erittäin merkittävä tekijä lukivaikeuden synnyssä.”
Jos suvussa on lukivaikeutta, niin lasten lukivaikeuden riski on noin 4–10 -kertainen. Seuraamalla perheitä, joissa vanhemmilla on lukivaikeutta, päästään tarkastelemaan riskilasten varhaisia vaiheita: ”Seurannan avulla olemme tunnistaneet tekijöitä, joiden avulla lukivaikeutta voidaan ennustaa jo hyvin nuoresta. Lisäksi seuranta mahdollistaa lukivaikeuden kauaskantoisten vaikutusten tutkimisen.”
Torppa on tunnistanut yhdessä professori Jaakko Kaprion tutkimusryhmän kanssa identtisiä kaksosia, joista vain toisella on lukivaikeus.
”Tällaiset identtiset kaksosparit ovat hyvin mielenkiintoisia. Eroa selvittääksemme olemme testanneet heidän lukemisen ja kirjoittamisen taitonsa, tehneet kognitiivisen testin, haastatteluja, aivotutkimuksia (MEG ja MRI) ja keränneet DNA-näytteet. Odotan innolla, että pääsemme analysoimaan tätä aineistoa syksyllä.”
Perinnölliset tekijät selittävät lukivaikeudesta valtaosan vain silloin, kun kaikki saavat hyvää ja samantasoista opetusta. Heikko tai koulusta toiseen vaihteleva opetuksen taso selittää osaltaan eroja lasten lukutaidossa.
”Lukutaito on monimutkainen, kulttuuriympäristössämme opittava taito. Lukutaitoa ei synny ilman ympäristöä, jossa sitä tarvitaan ja opetetaan. Jos geneettinen riski on olemassa, niin hyväkään oppimisympäristö ei aina riitä lukutaidon oppimiseen. Tällöin tarvitaan lisäponnistelua ja -tukea.”
Monilla lukivaikeudet ovat pysyviä. Toisaalta Torpan mukaan osalla lukemisen vaikeuksia voi ilmetä vasta ylemmillä luokilla ja osalla alaluokkien vaikeudet helpottuvat vuosien myötä.
Pakotettu opettaminen ei kannata
Geneettistä tai suvussa kulkevaa lukivaikeuden riskiä ei voi varsinaisesti ehkäistä, mutta se on hyvä tiedostaa, jotta lasta osataan tukea. Lukutaito kun alkaa rakentua jo vuosia ennen kouluikää. Torpan mukaan kodin tärkein tukemisen tapa on lapsen kiinnostuksen herätteleminen kirjoihin.
”Alle kouluikäisen kanssa erityisesti kirjojen lukeminen tukee sanavaraston karttumista. Myös kirjaimien opettelua voi aloitella 5–6 -vuotiaiden kanssa. Miksei aiemminkin, jos kirjaimet tuntuvat kiinnostavan. Kaikessa tässä kannattaa kuitenkin kuunnella lasta. Itse välttäisin pakotettua opettamista, koska lapsen motivaatio on tärkeä tekijä lukutaidon kehityksessä.”
Ymmärtääksemme lukemaamme, meidän pitää pystyä lukemaan tekstiä riittävän sujuvasti, mutta myös ymmärtää sisältö. Kirjojen lukeminen kehittää luetun ymmärtämistä. Siksi kannattaa lukea paljon, vaikka lukunopeus jäisikin alhaiseksi lukivaikeudesta johtuen. Ajan myötä lukivaikeudenkin kanssa kamppailevat oppivat yleensä lukemaan riittävän sujuvasti niin, että ymmärtävät tekstiä.
Lukuinto liittyy olennaisesti lukutaitoon
Torppa on tutkinut etenkin lukuintoa ja lukijan omaa käsitystä taidoistaan. Hän on huomannut lukuinnon olevan yhteydessä lukutaitoon. Lapset, nuoret ja aikuiset, joilla on lukivaikeus, lukevat keskimääräisesti vähemmän kirjoja kuin aikuiset, joilla sitä ei ole. He myös kertovat pitävänsä lukemisesta vähemmän.
”Havaitsimme tuoreessa tutkimuksessamme, että lukemisen taidot lisäävät lukemisen määrää alaluokilla. Myöhemmillä luokilla havaitsimme kirjojen lisääntyneen lukemisen ennustavan parempaa luetun ymmärtämisen taitoa. Lukuinnostus lisää lukemisen määrää, joka taas kehittää ymmärtämisen taitoja.”
Minna lähimetsässä koiran kanssa.
Miksi oppimisvaikeuksiin liittyy hyvinvoinnin ongelmia?
Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ongelmien, kuten heikon itsetunnon, masennuksen ja ahdistuneisuuden, on osoitettu monessa maassa olevan yhteydessä lukivaikeuksiin. Suomalaisissakin aineistoissa yhteys on löydetty, mutta heikompana.
”Lukivaikeus esiintyy usein yhdessä esimerkiksi matematiikan vaikeuksien kanssa. Olemme myös havainneet, että useamman oppimisvaikeuden päällekkäistyminen on suurempi riski hyvinvoinnille kuin lukivaikeus.”
Joskus lukivaikeuteen liittyvät kielelliset ongelmat vaikeuttavat myös sosiaalisten suhteiden luomista ja vaikuttavat kokonaisuutena hyvinvointiin.
”Silti läheskään kaikilla lukivaikeudesta kärsivillä ei ole ongelmia koulumotivaation tai hyvinvoinnin kanssa. Tällä hetkellä meitä kiinnostaa se, miksi osalla tuo yhteys on ja osalla taas ei.”
Kirjasto mieluisa paikka omien lasten kanssa
Torpan omassa suvussakin on esiintynyt lukivaikeutta. Hän ei kuitenkaan opettanut omille lapsilleen lukemista ennen kouluikää, koska lapset eivät siitä innostuneet. Tutkimustenkaan mukaan alle kouluikäisten lukemaan opettamisesta ei näytä olevan hyötyä, koska suomalaisissa kouluissa opettaminen ja erityisopetus ovat korkeatasoisia.
”En myöskään huolestunut, vaikkei lasteni lukeminen tai kirjoittaminen lähtenyt koulussa käyntiin ensimmäisten joukossa. Pohdimme yhdessä opettajien kanssa, että miten etenemme ja tuemme paitsi oppimista, myös lasten motivaatiota sekä hyvinvointia.”
Torpan perheessä on luettu usein lapsille ja he ovat viettäneet paljon aikaa kirjastossa.
”Uskon, että lukemisen avulla pystyn tukemaan lasten omaa lukuintoa ja sanavarastoa ja sitä kautta myös lukutaidon kehitystä. Nyt lapseni ovat jo niin isoja, että lukevat itsekin paljon.”
Lukeminen on ollut myös kiva yhteinen mielenkiinnon kohde.
”Oli mukavaa lukea uudelleen esimerkiksi Harry Pottereita tai Taru sormusten herrasta ja keskustella niistä lasten kanssa myös lukuhetkien ulkopuolella.”
Minna mökillä kesänvietossa.
Teksti: Terhi Loukiainen
Kuvat: Minna Torppa ja Pond5.com
