Väärin tehty loppusiivous voi vähentää kosteusvauriokorjausten hyötyjä
Riittämättömät korjaukset tai jopa väärin toteutettu korjausten jälkeinen siivous voivat vähentää kosteusvauriokorjausten vaikutuksia. Näin arvioi THL:n Asuinympäristö ja terveys -yksikön johtava tutkija Anne Hyvärinen, joka on tutkinut Suomen Akatemian rahoituksella kosteus- ja homevaurioiden ja niiden korjausten vaikutusta altistumiseen ja terveyteen.
”Kosteusvauriokorjausten jälkeen mikrobitoksiinipitoisuudet pölyssä yleensä vähenevät, mutta eivät siis aina”, kertoo Hyvärinen.
Vakavampien mikrobivaurioiden kodeissa asukkailla on enemmän hengitysoireita kuin asukkailla, joiden kodeissa on vähemmän vakava mikrobivaurio. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että kosteusvauriot aiheuttavat terveyshaittoja, mutta yhteyttä mikrobialtistumiseen ei ole voitu vahvistaa
Tutkimuksen mukaan kaikissa rakennuksissa esiintyy laajasti erilaisia homeiden ja bakteerien tuottamia myrkkyjä, mutta kosteus- ja homevaurioituneissa sisäympäristöissä niiden pitoisuudet ja monimuotoisuus ovat suuremmat kuin vaurioitumattomissa rakennuksissa. 
Vanhoihin asuntoihin asennettu koneellinen ilmastointi voi heikentää sisäilman laatua
Mikrobien monimuotoisuus kasvaa kosteuden lisääntyessä ja vaihtelee rakennusmateriaalista riippuen. Seinärakenteen sisällä oleva kosteus ja homekasvusto sekä tarpeettoman suuri alipaine rakennuksen sisällä heikentävät sisäilman laatua.
”Alipaine tuo hajua ja joissakin tapauksissa myös mikrobeja sekä homesieniä sisäilmaan. Ongelma korostuu, kun vanhoihin rakennuksiin asennetaan koneellinen ilmanvaihto. Rakenteiden pitää olla riittävän tiiviitä ja toisaalta korvausilman saanti riittävää, jotta hallitsemattomat ilmavuodot saadaan hallintaan ja sisäilman laatu paremmaksi”, sanoo FT Hannu Viitanen.
”Pelkkä rakennusmateriaalin valinta eli esimerkiksi hirren käyttö ei ehkäise kosteus- ja homeongelmia. Rakennustekniset tekijät kuten kosteuden hallinta pitää olla kunnossa”, lisää Viitanen.
Viitasen johtamassa Akatemian rahoittamassa hankkeessa on selvitetty home- ja laho-ongelmien syitä. Hankkeessa kehitettiin ja sovellettiin molekyylibiologisia menetelmiä rakennusmateriaalien homevaurioiden havaitsemiseen. Lisäksi simuloitiin rakenteen sisällä olevan homekasvuston vaikutusta sisäilman laatuun.
Teollistuneissa maissa tärkeimpiä sisäilmaongelmien syitä ovat rakennusten kosteusvauriot ja homekasvu, jotka ovat yleisiä kodeissa, kouluissa ja työpaikoilla.
Teksti: Vesa Varpula
Kuvat: Pixmac.fi
