Suomi on yksi maailman alhaisimman äitiys- ja lapsikuolleisuuden maita. Synnytysten hoidon laatua ei voida enää arvioida pelkästään vakavien haittojen määrällä, vaan synnyttäjän kokemus on keskeinen mittari hoidon laadun arvioimisessa.

Synnytyskokemuksen tiedetään vaikuttavan merkittävästi synnyttäjän ja hänen perheensä elämään. Kielteinen tai traumaattinen synnytyskokemus on yhteydessä synnytyksen jälkeiseen masennukseen, posttraumaattiseen stressioireyhtymään, ahdistuneisuuteen ja haasteisiin varhaisessa vuorovaikutuksessa. Sillä on myös välillisiä vaikutuksia parisuhteeseen, synnytyspelkoon ja toiveisiin keisarileikkauksesta seuraavissa raskauksissa.

On myös viitteitä siitä, että kielteisellä synnytyskokemuksella on merkitystä myöhempään lasten saamiseen. Väestöliiton Perhebarometri 2022:n mukaan ihmiset kertovat toivovansa enemmän lapsia, kuin mitä he todellisuudessa saavat, mikä on merkittävä haaste alenevan syntyvyyden Suomessa.

Arvioita synnytyskokemuksesta on kerätty HUSin alueella vuodesta 2012. Niitä kerätään käyttämällä kymmenportaista Visual Analogue Scale -asteikkoa (VAS), jossa 1 kuvaa erittäin kielteistä ja 10 erittäin myönteistä synnytyskokemusta. Suurin osa synnyttäjistä on tyytyväisiä synnytyskokemukseensa. Ensisynnyttäjistä 70 prosenttia ja uudelleensynnyttäjistä 85 prosenttia arvioi synnytyksensä vähintään arvolla 8. Kuitenkin ensisynnyttäjistä joka kymmenes ja uudelleensynnyttäjistä joka kahdeskymmenes arvioi synnytyskokemuksensa kielteiseksi (VAS≤5).

Kielteisen tai traumaattisen synnytyskokemuksen riskitekijöitä on tärkeä tunnistaa, jotta synnytyksestä tulisi mahdollisimman positiivinen kokemus yhä useammalle synnyttäjälle.

Synnytyskokemukset peilaavat synnytyspalveluissa tapahtuvia muutoksia

HUSin sairaaloissa vuosina 2012–2018 synnyttäneiden synnytyskokemuksia koskevassa tutkimuksessani tarkastelin synnytyksen ajankohdan, synnytyksen käynnistämisen ja synnytystavan sekä kivunlievityksen yhteyttä synnytyskokemukseen.

Keskimääräinen synnytyskokemus heikkeni vuosien 2016 ja 2017 aikana verrattuna vuosien 2012–2015 tasoon. Vuonna 2016 karsittiin synnytysvalmennuksia sekä tutustumiskäyntejä, mikä heikensi ensisynnyttäjien synnytyskokemusta. Kätilöopiston lakkauttaminen lokakuussa 2017 ja synnytysten keskittäminen suurempiin yksiköihin näytti myös heikentävän synnytyskokemusta sekä ensi- että uudelleensynnyttäjillä.

Lääketieteellisistä syistä käynnistetty synnytys on aiemmissa tutkimuksissa yhdistetty merkittäviin äitiä ja syntyvää lasta koskeviin hyötyihin, mutta sen on myös havaittu heikentävän synnytyskokemusta.

Selvitin käynnistyksen yhteyttä synnytyskokemukseen huomioiden toteutuneen synnytystavan. Synnytyksen käynnistäminen heikensi keskimääräistä synnytyskokemusta sekä oli yhteydessä suurempaan kielteisten synnytyskokemusten osuuteen kaikilla synnyttäjillä. Synnytystavan vaikutus synnytyskokemukseen oli kuitenkin selkeästi käynnistystä merkittävämpi. Heikoimmat synnytyskokemukset olivat heillä, joilla käynnistäminen johti sektioon.

Synnytys on monille naisille yksi elämän kivuliaimmista tapahtumista. Synnyttäjän toiveiden mukainen synnytyskivun hoito onkin yksi nykyisen synnytystenhoidon kulmakiviä. Liiallinen kipu voi haitata synnytyksen edistymistä ja huonontaa sekä synnyttäjän että syntyvän lapsen vointia. Synnytyskipua voidaan lievittää lääkkeettömästi, systeemisesti vaikuttavilla lääkkeillä, paikallisilla (paraservikaali- ja pudendaalipuudutus) sekä selkäydinpuudutuksilla (epiduraali- ja spinaalipuudutus).

Tulostemme mukaan ensisynnyttäjillä käytetty kivunlievitys ei lisännyt kielteisen synnytyskokemuksen todennäköisyyttä, mutta uudelleensynnyttäjillä selkäydinpuudutukset vähensivät kielteisten kokemusten todennäköisyyttä verrattuna myönteisiin synnytyskokemuksiin. Toisaalta erittäin positiivinen synnytyskokemus oli todennäköisempi, jos synnyttäjä ei käyttänyt lainkaan lääkkeellistä kivunlievitystä.

Synnytyskokemukseen vaikuttavat vahvasti siihen kohdistuvat odotukset ja miten ne toteutuvat. Se saattaa näkyä myös kivunlievityksen ja kokemuksen yhteydessä. Synnytyksen yllätyksellisyys voi joskus tuottaa tilanteita, joissa odotukset eivät täyty, mikä voi vähentää todennäköisyyttä arvioida synnytyskokemus erittäin hyväksi. Synnytyskokemuksen yhteys käytettyyn kivunlievitykseen on kuitenkin pienempi kuin sen yhteys synnytystapaan tai siihen onko kyseessä ensi- vai uudelleensynnyttäjä.

Synnytyskokemus on yhteydessä syntyvyyteen

Perhebarometri 2022:n mukaan useampi kuin joka neljäs yhden lapsen äideistä määrittää synnytyspelon tai kokemukset raskaudesta lastensaannin lykkäämisen syyksi. Synnytyspelon taustalla on usein kielteinen kokemus aiemmasta synnytyksestä.

Tutkimme ensisynnyttäjien synnytyskokemuksen vaikutusta todennäköisyyteen saada toinen lapsi. Seitsemän vuoden seuranta-aineiston perusteella havaitsimme, että kielteinen synnytyskokemus vähensi viidenneksellä todennäköisyyttä saada toinen lapsi verrattuna aiempaan myönteiseen synnytyskokemukseen. Ensimmäisen ja toisen synnytyksen välinen aika oli 1,4 vuotta pidempi kielteisen synnytyskokemuksen saaneilla kuin myönteisen synnytyksen kokeneilla. Synnyttäjien ikääntyessä lasten saamisen viivästyminen heikentää väistämättä myös hedelmällisyyttä, joka laskee merkittävästi jo 35-vuotiailla.

Synnytyskokemusten seulominen on tärkeää, jotta kielteisen kokemuksen jälkeen synnyttäjälle voidaan tarjota lisätukea synnytyskokemuksen läpikäymiseksi. Kielteisen kokemuksen jälkihoidolla voidaan usein estää pitkäaikaiset haitalliset vaikutukset. Synnytyskokemusten perusteella voidaan arvioida yleisemmällä tasolla sitä, miten hyvin synnytysten hoidossa on onnistuttu. Keskimääräisen synnytyskokemuksen heikkeneminen ja kielteisten kokemusten vaikutukset lapsihaaveisiin ovat hälyttäviä signaaleja, joihin meidän tulisi yhteiskuntana reagoida mahdollistamalla laadukas ja riittävä synnytystenhoito kaikille synnyttäjille.

Johanna Joensuu, väitöskirjatutkija, FM

Kirjoitus on osa Terveyden tutkimuksen tutkijakoulun Väestön terveyden tohtoriohjelman ja Suomen Akatemian "Tieteen popularisointi – näin kerron tutkimuksestani" -kurssin juttusarjaa.